Rakennusten ener­gia­te­hok­kuus: Uu­dis­ra­ken­nuk­sis­ta päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen

Ehdotetulla rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistuksella pyritään vähentämään merkittävästi EU:n rakennusalan kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on tehdä rakennussektorista ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Tarkoituksena on myös peruskorjata enemmän energiatehokkuudeltaan heikoimpia rakennuksia ja parantaa energiatehokkuutta koskevaa tietojen jakamista.

Päästövähennystavoitteet

Kaikkien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen. Julkisten viranomaisten käytössä tai omistuksessa olevien uusien rakennusten tulee olla päästöttömiä vuoteen 2028 mennessä. Jäsenmaat voivat ottaa huomioon rakennuksen elinkaarenaikaisen lämmitysvaikutuspotentiaalin, johon sisältyy sen rakennusmateriaalin tuotanto ja hävittäminen.

Asuinrakennusten osalta jäsenmaiden täytyy toimenpiteillään varmistaa, että primäärienergian keskimääräistä käyttöä vähennetään ainakin 16 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja ainakin 20–22 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Uusi direktiivi asettaa energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset muille kuin asuinrakennuksille. Tavoite on, että energiatehokkuudeltaan heikoimmista ei-asuinrakennuksista 16 prosenttia kunnostetaan vuoteen 2030 mennessä ja 26 prosenttia vuoteen 2033 mennessä.

Jos se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, jäsenmaiden olisi asennettava aurinkoenergialaitteistoja asteittain julkisiin rakennuksiin ja muihin kuin asuinrakennuksiin niiden koosta riippuen sekä kaikkiin uusiin asuinrakennuksiin vuoteen 2030 mennessä.

Fossiilista polttoainetta käyttävistä lämmityskattiloista luovutaan asteittainen

Jäsenmaiden täytyy myös ottaa käyttöön erityistoimenpiteitä, jotta fossiilisten polttoaineiden käytöstä voidaan vähitellen luopua lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Fossiilisia polttoaineita käyttävistä lämpökattiloista on määrä luopua kokonaan vuoteen 2040 mennessä. Tuen antaminen fossiilisia polttoaineita käyttävien erillisten kattiloiden asentamiseen on kiellettyä vuodesta 2025 alkaen. Taloudelliset kannustimet ovat edelleen mahdollisia hybridilämmitysjärjestelmille, esimerkiksi lämmityskattilan ja aurinkolämpölaitteiston tai lämpöpumpun yhdistelmille.

Poikkeukset

Uusien sääntöjen ulkopuolelle jäävät maatalous- ja kulttuuriperintörakennukset. EU-maat voivat päättää jättää ulkopuolelle myös arkkitehtonisten tai historiallisten arvojensa vuoksi suojellut rakennukset, tilapäisessä käytössä olevat rakennukset sekä kirkot ja paikat, joita käytetään uskonnon harjoittamiseen.

Kommentti

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin esittelijä Ciarán Cuffe (Greens/EFA, Irlanti) totesi: ”Direktiivi osoittaa selvästi, kuinka ilmastopolitiikalla voi olla todellista ja välitöntä hyötyä yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa oleville. Tämä laki auttaa alentamaan energialaskuja ja puuttumaan energiaköyhyyden perimmäisiin syihin ja luo samalla tuhansia korkealaatuisia paikallisia työpaikkoja kaikkialla EU:ssa. Tämä koskee 36 prosenttia Euroopan hiilidioksidipäästöistä ja on tärkeä osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa”.

Seuraavaksi

Direktiivi hyväksyttiin äänin 370 puolesta, 199 vastaa ja 46 tyhjää. Neuvoston täytyy nyt virallisesti hyväksyä se, jotta laki tulisi voimaan.

Taustaa

Euroopan komission mukaan EU:n rakennusten osuus energiankulutuksestamme on 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä 36 prosenttia. Euroopan komissio hyväksyi 15.12.2021 lainsäädäntöehdotuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistamisesta osana niin sanottua ”Fit for 55 -pakettia”. Eurooppalainen ilmastolaki (hyväksyttiin heinäkuussa 2021) teki vuoden 2030 ja vuoden 2050 tavoitteista laillisesti sitovia.

Lähde: sttinfo.fi.