Raportti kokoaa yhteen de­mo­kra­tiaoh­jel­man tuloksia

- Toimiva demokratia edellyttää aktiivista kansalaisyhteiskuntaa ja järjestötoiminta kasvattaa uusia vastuunkantajia. Demokratiatyössä tulokset syntyvät hitaasti ja ovat harvoin kovin konkreettisia, mutta meidän on silti osattava ja uskallettava mitata työn vaikuttavuutta, sanoo oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen, joka toimi demokratiaohjelman valmistelua ja koordinointia ohjanneen poikkihallinnollisen työryhmän puheenjohtajana.

Demokratiaohjelman kokonaisvaikutukset näkyvät vasta vuosien viiveellä, kun uudistetut lait ovat tulleet voimaan ja uudet toimintatavat on otettu käyttöön. Demokratian kehitykseen vaikuttavat myös monet muut tekijät, kuten yleinen poliittinen ilmapiiri, maailmanpoliittinen tilanne sekä Suomen talouden ja keskusteluilmapiirin kehitys. 

Demokratiaohjelmatyön aikana on tunnistettu kansallisia ja kansainvälisiä indikaattoreita, joiden kautta voidaan tarkastella muun muassa suomalaisen demokratian tilaa kansainvälisesti vertailtuna, äänestysaktiivisuutta ja vapaaehtoistoimintaan osallistumista. Indikaattorien esittämien tunnuslukujen avulla ei ole mahdollista osoittaa yksittäisten toimenpiteiden suoria vaikutuksia kehitystrendeihin. Ne auttavat kuitenkin tunnistamaan ja seuraamaan demokratian pitkän aikavälin kehitystä ja muutoksia sekä niitä katvealueita ja kehittämiskohteita, joihin kansallisen demokratiapolitiikan toimenpiteitä tulisi jatkossa kohdentaa.

Kansallisen demokratiaohjelman 2025 tavoitteena on ollut kehittää suomalaista demokratiapolitiikkaa pitkäjänteisesti. Ohjelman läpileikkaavia teemoja ovat olleet osallisuus ja uudenlainen vuorovaikutus. Ohjelma on koostunut lukuisista lainvalmistelu- ja kehittämishankkeista sekä viestintätoimista liittyen muun muassa edustukselliseen demokratiaan, suoraan ja osallistuvaan demokratiaan, hallinnon avoimuuteen, kansalaisyhteiskuntaan sekä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukseen ja nuorten osallisuuteen. 

Valtioneuvosto hyväksyi marraskuussa 2022 demokratiaohjelmassa tehdyn työn pohjalta laaditun periaatepäätöksen suomalaisesta demokratiapolitiikasta 2020-luvulla. Periaatepäätöksessä tavoitteeksi asetettiin, että Suomi kuuluu jatkossakin maailman demokraattisimpien maiden joukkoon. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä, yli hallituskausien ulottuvaa demokratiapolitiikkaa ja hallinnonalojen rajat ylittävää yhteistyötä.

Lähde ja lisätietoja: oikeusministeriön tiedote.