Selvitys arvioi hal­li­tus­oh­jel­man ja­ke­lu­vel­voi­te­kir­jauk­sien vaikutuksia ja uusiutuvan energian RED III -direktiivin kansallista toimeenpanoa

Selvitys keskittyy siihen, miten hallitusohjelman mukaiset uudistukset vaikuttavat uusiutuvien polttoaineiden kysyntään, tieliikenteen päästöihin ja kuluttajahintoihin, sekä siihen, mikä on näiden muutosten laajempi yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma ehdottaa jakeluvelvoitteen tasojen aiemmin suunniteltua maltillisempaa nostamista vuosina 2024–2027, mikä vähentäisi merkittävästi uusiutuvien polttoaineiden tarvetta.

Velvoitetasojen nykylakia loivempi nosto laskisi dieselin pumppuhintaa noin 7–12 senttiä per litra ja E10-bensiinin pumppuhintoja noin 9–17 senttiä per litra vuosina 2024–2027. Tämä pienentäisi kotitalouksien kustannuksia keskimäärin noin 58 euroa vuodessa. Selvitys kuitenkin osoittaa, että muutokset lisäisivät tieliikenteen päästöjä tarkastelujaksolla yhteensä 4,83 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Selvityksessä esitetään myös viisi skenaariota jakeluvelvoitteen kehittämiseksi vuoteen 2030 saakka. Kaikki skenaariot täyttävät uusiutuvan energian RED III -direktiivin tavoitteet. Skenaarioista nykylain mukainen kehitysura vähentäisi liikenteen päästöjä 44 prosenttia, kun taas keskitason skenaario vähentäisi niitä 41,9 prosenttia. Ainoastaan päästöjen puolittamisskenaariossa saavutettaisiin Suomen tieliikenteen päästöjen vähennystavoite.

Lisäksi selvityksessä käsiteltiin RFNBO-polttoaineiden (muuta kuin biologista alkuperää olevat uusiutuvat polttoaineet) ja välituotevedyn roolia jakeluvelvoitteessa ja tarvetta vuoteen 2030 mennessä. 

Esitetyt skenaariot osoittavat, että Suomen suunnitteilla oleva RFNBO-tuotantokapasiteetti voisi moninkertaisesti kattaa tarpeen, vaikka vain puolet suunnitelluista tuotantolaitoksista toteutuisi. 

Eri RFNBO-skenaarioiden vaikutus liikennepolttoaineiden pumppuhinta-arvioihin ei olisi kuitenkaan merkittävä. Jakeluvelvoitteeseen lisättävän vähimmäisvelvoitteen aiheuttama nousu pumppuhintoihin olisi arvioilta noin kolme senttiä litralta vuonna 2030. Selvityksen mukaan hintavaikutusta hillitsee erityisesti RFNBO-polttoaineiden ja välituotevedyn suhteellisen pieni määrä jakeluvelvoitteessa.

Selvityksen mukaan jakeluvelvoitteen seuraamusmaksutasojen porrastaminen johtaa herkästi tilanteeseen, jossa jakeluvelvoitetta ei täytetä tietyn seuraamusmaksutason yli. Seuraamusmaksun porrastaminen ja sitä kautta jakeluvelvoitteen täyttämättä jättäminen voivat johtaa tieliikenteen päästöjen merkittävään kasvuun. Jos jakeluvelvoite rajautuisi 18 prosenttiin, kasvattaisi se tieliikenteen päästöjä 0,48 miljoonaa CO2-tonnia vuosina 2025–2027. 

AFRY:n selvitys tarjoaa kattavan kuvan jakeluvelvoitteen tulevaisuuden skenaarioista ja niiden vaikutuksista. Sen tuloksia hyödynnetään jakeluvelvoitelain (laki uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä, 446/2007) päivittämisessä. Hallituksen esitys jakeluvelvoitelain muuttamisesta ja vuosien 2025–2027 jakeluvelvoitteesta on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2024.

Lähde: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.