Selvitys: Jär­jes­tö­läh­töi­siä pankkipalveluja tarvitaan

Autonominen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on tärkeä osa toimivaa demokratiaa. Suomessa toimii yli 100 000 rekisteröityä yhdistystä, jotka tarjoavat ihmisille monenlaisia kansalaistoiminnan areenoita yhteiskunnassa. Järjestöjen resurssit kuitenkin vaihtelevat: osa järjestöistä toimii ainoastaan vapaaehtoisvoimin ja pelkkien jäsenmaksutulojen varassa, kun taas osalla on palkattua henkilöstöä ja useita eri tulonlähteitä ja toiminta on hyvin ammattimaista. Peruspankkipalveluiden saatavuuden ja hinnoittelun osalta järjestöt ovat keskenään epätasa-arvoisessa asemassa. 

Valtaosa (57 %) kaikista kyselyyn vastanneista järjestöistä oli tyytyväisiä pankkipalveluiden riittävyyteen. Palveluiden riittävyyteen tyytyväiset järjestöt kokivat myös palveluiden hinnoittelun muita järjestöjä kohtuullisempana. Kyselystä ilmenee, että mitä enemmän järjestöllä oli työntekijöitä, sitä tyytyväisempi se keskimäärin oli palveluiden riittävyyteen.

Sen sijaan yli kolme neljäsosaa (76 %) vastanneista vapaaehtoisvoimin toimivista järjestöistä koki pankkipalveluiden hinnoittelun erittäin tai melko kohtuuttomaksi. Erittäin kohtuuttomaksi hinnoittelua kuvasivat myös ne järjestöt, joilla oli vähän jäsenmaksutuloja. Nämä järjestöt käyttivät palveluja harvemmin kuin muut järjestöt ja heillä oli oma pankkitili harvemmin kuin muilla järjestöillä.

- Olen hyvilläni siitä, että niin monella järjestöllä on myönteinen kokemus pankkipalveluista ja asioinnista. Samalla kannan huolta niistä järjestöistä, joilla on käytössään vähäiset resurssit. Pankkiasioinnissa ja peruspankkipalveluiden hinnoittelussa pitäisi tunnistaa järjestöjen toiminnan luonne ja erottaa järjestöille tarkoitetut palvelut yrityspalveluista, mitä toivoi lähes puolet kyselyyn vastanneista, kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan puheenjohtaja Taina Susiluoto sanoo.

Lähes puolet (n. 45 %) kyselyyn vastanneista oli kohdannut ongelmia pankkiasioiden hoitamisessa viimeisen vuoden aikana. Ongelmien kohtaaminen oli yleisempää, jos pankkipalveluja käytettiin päivittäin tai harvemmin kuin kuukausittain. Järjestöjen kohtaamat ongelmat koskivat palveluiden hinnoittelun lisäksi esimerkiksi asiointia, kuten pankkitilin avaamista. Digitaaliset palvelut ja neuvonta voisivat vähentää vaivaa ja aikaa, joka järjestöiltä kuluu asiointiin. 

- Kohtuuhintaiset ja helposti saatavissa olevat pankkipalvelut ovat elintärkeitä järjestöille, joista monet toimivat täysin vapaaehtoisvoimin. Pankkipalvelut ovat osa hyvää hallintoa ja taloudenhoitoa järjestöissä, ja palveluja tarvitaan esimerkiksi varainhankinnassa ja valtionavustusten hakemisessa. Siksi on tarpeen varmistaa, ettei palveluista tai niiden saatavuudesta muodostu järjestöjen talouden ja toiminnan esteitä, puheenjohtaja Susiluoto painottaa.

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta selvitti marras–joulukuussa 2023 järjestöjen eli rekisteröityjen yhdistysten ja säätiöiden kokemuksia pankkipalveluista kyselyllä, johon saatiin noin 1 250 vastausta. Verkkokyselyn tarkoituksena oli tuottaa tietoa valtiovarainministeriön hankkeeseen, jossa arvioidaan tarpeita muuttaa pankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä. Tuloksia hyödynnetään myös oikeusministeriössä, jossa valmistellaan parhaillaan kansalaisjärjestöstrategiaa.

Lähde ja lisätietoja: oikeusministeriön tiedote.