Selvitys: Menestyminen data- ja alustataloudessa vaatii pitkäjänteisiä panostuksia
Suomen digitaalisesti edistyneiden verrokkimaiden kehitys pohjautuu aina 1990-luvulta asti tehtyihin pitkäjänteisiin linjauksiin. Yhtä selkeää menestystekijää tai politiikkatoimea ei näytä olevan, ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön 2.5.2023 julkaisemasta kansainvälisestä vertailusta data- ja alustataloutta edistävistä politiikkatoimista.
Kaikissa vertailumaissa (Tanska, Ruotsi ja Viro) varhaiset panostukset siirtoyhteyksien ja osaamisen kehittämiseen ovat olleet avainroolissa. Painopiste on ollut digitalisaation edistämisessä ja datatalouden perustan luomisessa. Erityisesti Virossa ja Tanskassa perusta datataloudelle on luotu yhteisellä sähköisellä identiteetillä. Sähköisten julkisten palvelujen kehittäminen on toiminut datatalouden kehityksen ajurina.
Sääntely parhaimmillaan tukee data- ja alustatalouden kehittymistä ja houkuttelee alan yrityksiä, kuten esimerkiksi Virossa. Vertailumaissa on kehitetty yritysyhteistyötä eri tasoilla ja tuettu ekosysteemien kehittymistä. Samoin kaikissa vertailumaissa EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelmat ovat keskeisiä välineitä digitalisaation edistämiseksi lähivuosina.
Selvitys antaa kahdeksan suositusta. Ne koskettavat sääntelyä, verotusta, yritystukia, painopistevalintoja, osaamista ja osaamiskeskittymiä, kovaa ja pehmeää infrastruktuuria sekä datan laatua, saatavuutta ja liikkuvuutta.
Suomen haasteena vahvuuksiensa kääntäminen kasvuksi
Vertailuissa Suomi menestyy hyvin. Haasteenamme onkin se, että kyvykkyyksiämme ei ole saatu käännettyä riittävästi arvonluonniksi ja kasvuksi. Suomessa toimivien yritysten t&k-panostukset eivät ole kohdistuneet digitalisaation hyödyntämisen näkökulmasta yhtä onnistuneesti kuin digitalisaation kärkimaissa. ICT-pääoman vaikutus talouskasvuun jää Suomessa kansainvälisessä vertailussa heikoksi. Myös Suomen datamarkkinoiden arvo jää selvästi EU:n keskiarvon alapuolelle.
Digitaalisuus on yksi merkittävimmistä keinoista luoda uutta talouskasvua. Nopeasti kasvavan datatalouden arvon arvioidaan olevan 829 miljardia euroa, miltei 6 prosenttia EU:n BKT:sta vuonna 2025.
Selvityksen ”We are eager to try new things” – Kansainv älinen vertailu data- ja alustataloutta edistävistä politiikkatoimista” ovat tehneet Heli Paavola (WitMill Oy) ja Henri Lahtinen (KPMG Oy). Vertailua hyödynnetään data- ja alustatalouden politiikkatoimenpiteiden kehittämiseksi ja se liittyy muuhun digitalisaatiota edistävään politiikkavalmisteluun.
Lähde ja lisätietoja: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.
Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.
Aiheeseen liittyvää
Luonnos tutkimus- ja kehittämisrahoituksen monivuotisesta suunnitelmasta lausuntokierrokselle
Pohjoismaiden kuluttajaviranomaiset ottivat kantaa ilmastoväittämiin markkinoinnissa