Selvitys: Sosiaali- ja ter­vey­den­huol­lon digipalvelujen vaikuttavuutta lisättävä kansallisella ohjauksella

Selvityksen suosituksiin sisältyy kansallisen digivision ja -strategian luominen ohjaamaan digitaalisten sote-palvelujen hyödyntämistä sekä edistämään digitaalisten sote-palvelujen integraatiota.

Palvelujärjestelmän näkökulma pitäisi huomioida lainsäädännössä ja digipalvelujen kustannusvaikuttavuuden ja vaikutusten arviointia olisi yhtenäistettävä muiden sote-palvelujen kanssa.

Alueelliselle tasolle – hyvinvointialueille sekä sote-palvelujen yksityisille ja kolmannen sektorin tuottajille – suositellaan digipalvelujen käytön laajentamista siten, että otetaan huomioon asiakkaiden tarve ja kyvykkyys, joita pitäisi analysoida niin kehitys- kuin käyttöönottovaiheessa. Digipalvelujen täytyy istua sekä asiakkaiden ja ammattilaisten käyttämiin palvelukokonaisuuksiin että tietojärjestelmäarkkitehtuuriin. Toimijoiden toivotaan myös kiinnittävän huomiota toiminnan muutokseen digipalvelujen kustannusvaikuttavuuden ja toivottujen vaikutusten saavuttamiseksi.

Selvityksen mukaan tällä hetkellä digipalvelujen kehittämiseen ja käyttöön osoitetut resurssit koetaan liian vähäisiksi ja ne irrottavat henkilöstöä perustyöstä. Pistemäinen hankekehittäminen koettiin hankkeen haastatteluiden mukaan paikoin haasteeksi kokonaisvaltaisen ja pitkäjänteisen kehittämisen kannalta.

”Digipalvelut haastavat olemassa olevia toimintatapoja. Digipalvelujen kehittäminen kasvattaa palveluketjun arvoa parantamalla asiakkaan tai potilaan palvelujen saatavuutta uuden kanavan avulla. Hankkeen raportissa on luotu ajantasainen kuva digipalveluista sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkaiden, ammattilaisten, palvelujärjestelmän sekä kansallisten toimijoiden ja digipalvelujen tuottajien näkökulmista”, kommentoi hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Vesa Jormanainen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Ammattilaisten kokemukset digipalveluista ovat osin positiivisia, mutta huolia työmäärän lisääntymisestä esiintyy. Toisaalta digipalvelujen tuoma työkuvien muutos on jo nyt osalle ammattilaisista selkeä vetovoimatekijä. Parempi ymmärrys digipalvelujen vaikutuksista ammattilaisten työhön mahdollistaisi ammattilaisten kokemusten huomioimisen ja tehokkaan johtamisen.

Sote-palvelujen asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä digipalveluihin. Asiakkaille tärkeintä on digipalvelujen saavutettavuus. Huolellista asiakasanalyysiä tarvitaan tunnistamaan asiakkaiden vaihtelevat tarpeet ja kyvykkyydet, jotta kokonaisuus ja tarjottavat palvelukanavat voidaan muodostaa tarkoitusta palveleviksi. Päällekkäiskysyntää voidaan karsia selkeillä prosesseilla ja tiedottamisella, jolloin asiakkaat eivät hakeudu hoitoon eri kanavien kautta.

”Digipalvelut ovat hyvä renki, mutta huono isäntä. Ne tuleekin integroida osaksi muuta palvelujärjestelmää ja samalla on huolehdittava siitä, että digipalvelut nopeuttavat tai vähentävät työtehtäviä enemmän kuin mitä ne lisäävät henkilöstön työmäärää”, kommentoi hankkeen johtava tutkija Riikka-Leena Leskelä Nordic Healthcare Groupista.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeen toteuttivat Nordic Healthcare Group, Helsingin yliopisto ja Oulun yliopisto. Selvityksen tavoitteena oli luoda ajantasainen kuva digipalvelujen vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollossa eri toimijoiden näkökulmista.

Lähde ja lisätietoja: valtioneuvoston tiedote.