Selvitys: Suomalaisten määrä EU-viroissa vaarassa romahtaa – tilannetta on vaikea korjata pelkästään kansallisin toimin

Euroopan unionin kaikkien jäsenvaltioiden ja koko unionin edut huomioivan politiikan kannalta on keskeistä, että EU:n toimielimissä työskentelee tasapuolisesti kansalaisia kaikista jäsenvaltioista. Suomalaisten suhteellisen osuuden väheneminen EU-viroissa heikentää Suomen erityispiirteiden tuntemusta EU:ssa ja vähentää kansallisen hallintomme EU:n toimielimiin liittyvää ymmärrystä ja osaamista.

Nykyisellään jopa 15 jäsenmaata on aliedustettuja kokoonsa nähden, kun taas muutamat maat ovat virkakunnassa yliedustettuja. Virkahenkilöstön maantieteellisellä epätasapainolla on vaikutusta EU:n hyväksyttävyyteen jäsenvaltioissa.

Suomalaisten määrää EU:ssa vähentää sekä virkahenkilöiden eläköityminen lähivuosien aikana, että suomalaisten heikko menestys EU:n virkakilpailuissa. Lähivuosina suomalaisia poistuu EU:n viroista keskimäärin 29 vuodessa, kun kilpailujen kautta virkoihin saadaan ainoastaan 3,5 henkilöä vuosittain. EU-virkakilpailussa pärjääjiä tarvittaisiin lähivuosina jopa seitsenkertainen määrä, jotta suomalaisedustus säilyisi nykyisellään.

Selvitys suosittaa, että Suomen tulisi laatia kansallinen EU-uria koskeva strategia, joka ulottuu vähintään kahden hallituskauden ajalle. Strategian tulisi erityisesti kohdistua vastavalmistuneisiin, opiskelijoihin ja nuoriin. Tavoiteltuja tuloksia on selvityksen mukaan hyvin vaikea saavuttaa lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä pelkästään kansallisin ponnisteluin. Samalla tarvitaan EU:n taholta vastaantuloa ja erityistoimia maantieteellisen tasapainon palauttamiseksi.

Suomalaisten EU-urien edistäminen: kansainvälinen vertailu -selvityksen toteuttivat KPMG Oy, 4Front Oy ja Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen laitos osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde ja lisätietoja: valtioneuvoston tiedote.