Sosiaali- ja ter­veys­va­lio­kun­ta kannattaa lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskemista

Hallitus esittää, että lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa laskettaisiin 25 vuodesta 23 vuoteen. Lisäksi esitykseen sisältyy muita muutoksia, jotka koskevat mm. sijoitetun lapsen varhaiskasvatuksen järjestämisvelvollisuutta ja siihen liittyvää kuntien välistä kustannustenjakoa.

Muutokset tulevat voimaan vuoden 2024 alusta. Lakiehdotukseen sisältyy kuitenkin puolen vuoden siirtymäaika, jonka myötä jälkihuolto päättyy vasta 30.6.2024 niillä nuorilla, jotka ovat lain tullessa voimaan 23-vuotiaita tai vanhempia.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyy mietinnössään hallituksen esityksen pääosin mutta esittää siihen pientä muutosta. Valiokunta esittää täsmennystä lakiehdotuksen siirtymäsäännökseen, jossa mainitaan vain hyvinvointialueiden tekemät päätökset. Vastaavia päätöksiä tekevät kuitenkin myös kunnat, joten valiokunta ehdottaa lakitekstiä muutettavaksi siten, että siirtymäsäännös koskee myös niiden tekemiä päätöksiä. ​​

​Mietintöön sisältyy sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän yhteinen vastalause. 

Lastensuojelun jälkihuolto tarkoittaa sijoituksessa olleelle lapselle tai nuorelle tarjottavaa kokonaisvaltaista tukea, joka tukee lapsen kotiutumista sijoituksen jälkeen tai auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäisen elämän aloittamiselle. Jälkihuollon tukitoimien avulla nuoret pyritään saattamaan yhdenvertaisempaan asemaan sellaisten nuorten kanssa, joilla ei ole sijoitustaustaa.

Hallituksen esityksen mukaan jälkihuollon päättyessä nuoret eivät jää ilman palveluita, vaan heidän palvelutarpeeseensa vastataan muilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla sekä etuuksilla. Nuorille täytyy jatkossakin antaa tukea ja heidän tarvitsemiaan palveluja, mutta lastensuojelulain sijaan se tapahtuu muun sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön nojalla. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa kuitenkin, että jälkihuollon ikärajan laskeminen edellyttää aikuissosiaalityön palvelujen kehittämistä vastaamaan paremmin sellaisten nuorten aikuisten tarpeisiin, joiden jälkihuolto on päättynyt.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että lastensuojelun jälkihuollon ikäraja nousi 21 vuodesta 25 vuoteen vasta vuoden 2020 alusta. Myös perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan (P​eVL 12/2023 vp​), ettei näin pian tuleva ikärajan muutosehdotus ole hyvän lainsäädäntötavan kannalta täysin ongelmaton. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää kuitenkin myönteisenä, että nyt ehdotetun muutoksen jälkeen ikäraja jää edelleen kaksi vuotta korkeammaksi kuin se oli ennen vuoden 2020 alusta tehtyä korotusta. Muutoksen jälkeen 18 vuotta täyttänyt nuori voi tarvittaessa olla yhä jälkihuollon tukitoimien piirissä viisi vuotta.

Valiokunta hyväksyi mietintöön lausuman, jonka mukaan valtioneuvoston tulee seurata ikärajan alentamisen vaikutuksia sekä ​palvelujärjestelmän kykyä ja resursseja vastata nuorten yksilöllisiin tarpeisiin.

Valiokunnan mietintö StVM 12/2023 vp.

Lähde: eduskunnan tiedote.