Sote-rakenteet on uudistettu, nyt on sisältöjen vuoro

Sote-palvelujen sisältöjen lisäksi hyvinvointialueiden ohjaus uudistetaan vastaamaan uusia rakenteita ja valtakunnallisia sote-tavoitteita, jotka päivitettiin tämän vuoden alussa. 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöjen uudistus tehdään vaiheittain vuosien 2023–2027 aikana lainsäädäntömuutosten sekä ohjelmatyön ja hankkeiden kautta. Säädösmuutosten perusta on riittävä tietopohja.

Tässä vaiheessa säädöstyön pohjaksi tehdään erilaisia selvityksiä, joilla varmistetaan tutkittuun tietoon perustuvat muutokset. 

”Hyvään lainvalmisteluun kuuluu sen arviointi, onko asiasta syytä säätää lailla vai voidaanko edetä esimerkiksi ohjauksen keinoin”, toteaa lainsäädäntöjohtaja Kirsi Ruuhonen.

Säädösmuutosten tarkoituksena on osaltaan tukea hyvinvointialueita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi liian yksityiskohtaista sääntelyä on tarpeen tarkastella.

”Hyvinvointialueiden tehtäviä koskevaa lainsäädäntöä tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että tehtävien laajuuden tai laadun muutos vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen”, muistuttaa lainsäädäntöjohtaja Ruuhonen. 

Laajimpia säädöshankkeita ovat terveydenhuoltolain, sosiaalihuoltolain ja osin sote-järjestämislain uudistukset, jotka on vaiheistettu useaan hallituksen esitykseen. Valmistelussa pyritään varmistamaan lainsäädännön vaikuttavuus ja laatu sekä riittävä mahdollisuus yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen hyvinvointialueiden kanssa säädösvalmistelun aikana. 

Muita merkittäviä lainsäädäntökokonaisuuksia ovat lastensuojelulainsäädännön uudistaminen sekä asiakas- ja potilastietoja koskevan sääntelyn tarkastelu. Ammattihenkilöstöä koskevan lainsäädännön uudistuksella tavoitellaan muun muassa työnjaon uudistamista siten, että sote-alan ammattilaiset voivat keskittyä osaamistaan vastaaviin tehtäviin.

Myös lainsäädännölliset edellytykset tarkoituksenmukaiselle digitalisaatiolle ja teknologian hyödyntämiselle on varmistettava. 

Sisältöjen uudistamisen päätavoitteena on vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut, joissa palvelujen saatavuus ja jatkuvuus on turvattu. Lainsäädännön uudistamisen yhteydessä voidaan arvioida myös sääntelyn aiheuttamien epätarkoituksenmukaisten rajojen muuttamista. Esimerkiksi mahdollisuutta säätää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisistä palveluista tarkastellaan. Tällöin sääntely voisi tukea asiakkaan tarvitseman palvelukokonaisuuden toteuttamista esimerkiksi ikääntyneiden henkilöiden palveluissa nykyistä paremmin. Myös asiakkaita koskevan tiedon, joka tällä hetkellä määräytyy erikseen sosiaali- ja terveydenhuollossa, käyttöä voitaisiin joustavoittaa. Selkeä palvelujärjestelmä tukee oikeanlaisten palveluiden toteuttamista.

”Hyvinvointialueet järjestävät palveluja niitä tarvitseville ihmisille ja alueensa väestölle. Valtioneuvoston tehtävänä on lainsäädännön ja muun ohjauksen sekä rahoituksen keinoin varmistaa, että alueet voivat onnistua tehtävässään”, toteaa lainsäädäntöjohtaja Ruuhonen. 

Vaikuttavuuden näkökulmasta keskeistä on palvelujen ja menetelmien kansallisen valinnan periaatteista säätäminen sekä sen selvittäminen, onko tällä hallituskaudella mahdollista säätää kansallisesta toimijasta, joka voisi sitovasti linjata palvelun tai menetelmän kuulumisesta julkiseen palveluvalikoimaan.

Hallitus on esittänyt hyvinvointialueita koskevan ohjauksen koordinaatiota valtiovarainministeriölle. 

Esitettyjen säädösmuutosten hyväksymisen jälkeenkin hyvinvointialueiden ohjauksesta vastaavat valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä sisäministeriö yhdessä kukin oman toimivaltansa perusteella. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon yleinen ohjaus, suunnittelu, kehittäminen ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa valtakunnallisesta sosiaali- ja terveyspolitiikasta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tavoitteiden valmistelusta ja niiden huomioon ottamisesta hyvinvointialueiden toiminnan ohjauksessa.

”Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausjärjestelmä uudistetaan osana sosiaali- ja terveysministeriössä toteutettavaa Kansallista palvelureformia. Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja sisältöjen ohjaus toimii yhteensovitettuna kokonaisuutena, joka tekee ohjauksesta vaikuttavampaa ja kansallisesti merkityksellisempää”, sanoo sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston johtaja Andreas Blanco Sequeiros. 

•    Kansallinen palvelureformi

Lainsäädäntömuutokset ovat keskeinen osa sisältöjen uudistamista, mutta niiden lisäksi käynnissä on pitkäjänteinen ohjelmatyö sote-alan henkilöstöpulan ratkaisemiseksi. 

Ammattihenkilöstöä koskevan lainsäädännön uudistuksen lisäksi sote-alan henkilöstön riittävyyttä ja saatavuutta parannetaan Hyvän työn ohjelman toimenpiteillä, joihin kuuluvat muun muassa alan koulutuksen lisääminen ja työssä jaksamista tukevat valmennukset.

Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on jakanut valtionavustuksia esimerkiksi työnjaon uudistamista koskeville kokeiluille. Tuloksia kokeiluista odotetaan jo tänä vuonna.

Lähde: sosiaali- ja terveysministeriön tiedote.