Tutkimus: Opettajat kokevat uudet perusopetuksen päät­tö­ar­vioin­tioh­jeis­tuk­set tul­kin­nan­va­rai­sik­si

Opetushallitus uudisti perusopetuksen arviointilinjaukset ja päättöarvioinnin kriteerit vuosina 2020–2021. Uusia periaatteita on sovellettu peruskouluissa elokuusta 2020 alkaen. Uudet päättöarviointikriteerit kaikkien oppiaineiden arvosanoille 5, 7, 8 ja 9 tulivat voimaan elokuun 2021 alussa. Arviointiuudistuksella pyrittiin varmistamaan yhdenmukainen oppilaiden osaamisen arviointi.

Hankkeessa tutkittiin arviointiuudistuksen johtamisen ja toimeenpanon lisäksi uudistettujen arviointiperiaatteiden toimivuutta sekä muutoksia päättöarvosanoissa. Tutkittavat oppiaineet olivat äidinkieli ja kirjallisuus, A-englanti, fysiikka, historia ja matematiikka.

Opetustoimen henkilöstö pitää arviointiuudistusta tarpeellisena ja suhtautuu siihen yleisesti myönteisesti. Uudistus on monipuolistanut arviointia, ja päättöarvioinnin kriteereitä hyödynnetään laajalti arvioinnissa. 

Opettajat kuitenkin kokevat päättöarvioinnin kriteerien olevan tulkinnallisia ja niissä käytettävien käsitteiden moniselitteisiä. Esimerkiksi arvosanan 5 kriteereissä esiintyvä ohjatusti-käsite koetaan epäselvänä. Lisäksi opettajilla on monenlaisia tulkintoja siitä, miten arvioinnissa huomioidaan oppilaan työskentely ja miten parempi osaaminen jossain tavoitteessa voi kompensoida hylätyn tai heikomman osaamisen jossain toisessa tavoitteessa. 

Uudistukseen perehtyminen ja kouluttautuminen näyttää jääneen ainakin osittain opettajien oman aktiivisuuden ja kiinnostuksen varaan, eivätkä kaikki opettajat koe saaneensa riittävästi koulutusta uudistetuista arvioinnin linjauksista ja päättöarvioinnin kriteereistä. Valtakunnallisesti yhtenäisen koulutuksen puuttuminen on vaikeuttanut yhteisen ymmärryksen syntymistä linjauksista ja kriteereistä.

Suosituksena esitetään, että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sisältyviä arviointiperiaatteita ja päättöarvioinnin kriteereitä pitää selkiyttää. Valtakunnallisia linjauksia tarvitaan etenkin oppiaineiden tavoitteiden painotuksiin, arvioinnin kompensaatioperiaatteen käyttämiseen sekä työskentelyn arviointiin. Nykytilanteessa opettajat tulkitsevat arviointiohjeistusta eri tavoin, ja se johtaa siihen, että arviointi ei ole oppilaille yhdenvertaista. Erityisesti hylätyn arvosanan ja arvosanan 5 rajanvedon yksiselitteisyyttä sekä työskentelyn arvioinnin ohjeistuksia tulee tarkentaa. Lisäksi suosituksina esitetään, että opettajille tulee tarjota valtakunnallisesti yhtenäistä ja riittävää täydennyskoulutusta. Myös opetustoimen johdon ja rehtoreiden osalta on varmistettava, että heillä on ymmärrystä uudistuksen tavoitteista ja sen myötä osaamista johtaa uudistuksen toimeenpanoa.

Tutkimuksen tulokset tuottavat tietoperustaa esimerkiksi hallitusohjelman mukaisen osaamistakuun sekä opetussuunnitelman perusteiden täsmennystarpeiden pohdintaan. 

Tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan kasvatustieteiden osaston konsortiohanke.

Lähde: opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote.