Työmarkkinaennuste: Työmarkkinatilanne heikkenee syksyllä – käännettä parempaan ennakoidaan jo ensi vuonna
Suomen työmarkkinasyksy synkkenee. Lomautuksia on alkamassa paljon, ja niiden määrä on nousemassa lähes yhtä korkeaksi kuin vuonna 2009 finanssikriisin yhteydessä. Etenkin teollisuuden ja rakentamisen suhdannetilanne on heikko, ja se heijastuu myös palveluiden kysyntään.
”Työmarkkinoiden alavireestä huolimatta edelleenkin monet työnantajat kokevat pulaa osaavasta työvoimasta. Nyt on paras mahdollinen ajankohta kouluttautua kasvaville ja työvoimapula-aloille.”, sanoi alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä työmarkkinaennusteen julkistuksessa 16.11.2023.
Työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennusteen mukaan tänä syksynä työllisyysaste kääntyy laskuun ja työttömyys kasvuun. Työmarkkinoiden laskusuhdanne jää kuitenkin lyhytaikaiseksi. Työllisyysaste kääntyy ennusteen mukaan kasvuun jo vuoden 2025 aikana yleisen taloustilanteen paranemisen myötä. Myönteistä on, että vaikka työllisyysaste hieman niiaa, työllisten määrä kasvaa läpi ennusteperiodin maahanmuuton vahvistumisen ansiosta.
Lomautusten määrä kasvaa voimakkaasti tämän syksyn aikana. Kokoaikaisesti lomautettujen määrä kasvaa ennusteen mukaan alkuvuodesta lähes 40 000 henkeen. Lomautusten määrä kasvaa ennen kaikkea rakennusalalla, mutta myös muun muassa teollisuudessa ja logistiikassa.
Viime kevään ennusteeseen verrattuna merkittävä muutos on maahanmuuton kasvu. Työikäisen väestön nettomaahanmuutto on tänä vuonna kasvamassa jopa 47 000 henkeen. Tässä ennusteessa maahanmuuttonäkymä on päivitetty tuleville vuosille, mikä näkyy työvoiman määrän kasvuna.
Työikäisen väestön työvoimaosuuden ennustetaan edelleen kasvavan lisääntyneestä maahanmuutosta johtuvasta väestönkasvusta huolimatta. Vuonna 2025 työvoimaosuus kohoaa ennusteen mukaan 69,3 prosenttiin.
Työllisyysaste laskee vuonna 2024 tähän vuoteen verrattuna, mutta kasvaa jälleen vuonna 2025. 20–64-vuotiaiden työllisyysaste pysyy tänä vuonna ennallaan, mutta laskee ensi vuonna 0,1 prosenttiyksikköä. Vuonna 2025 työllisyysaste nousee 78,7 prosenttiin eli kasvua on 0,7 prosenttiyksikköä vuodesta 2024. 15–64-vuotiaiden työllisyysaste on tänä vuonna 73,7 prosenttia, vuonna 2024 73,5 prosenttia ja 74,1 prosenttia vuonna 2025.
Työttömyysaste nousee tänä vuonna 0,5 prosenttiyksikköä ja on vuositasolla 7,3 prosenttia. Ensi vuonna työttömyysaste nousee 7,4 prosenttiin, mutta laskee 7,0 prosenttiin vuonna 2025.
Työttömien työnhakijoiden määrä työvoimapalveluissa (sis. kokoaikaisesti lomautetut) jatkaa kasvuaan ja kohoaa tänä vuonna 267 000 henkeen ja on 17 000 henkeä korkeampi viime vuoteen verrattuna. Työttömien työnhakijoiden määrän ennustetaan kääntyvän laskuun ensi vuoden aikana.
Pitkäaikaistyöttömien määrä on kääntynyt uudelleen kasvuun. Heitä ennustetaan olevan tänä vuonna 90 000 ja seuraavina vuosina 93 000. Positiivista on, että alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrän ennustetaan kääntyvän selvään laskuun ensi vuonna, ja nuorisotyöttömien lukumäärä laskisi vuonna 2025 selvästi alhaisemmalle tasolle 24 000 henkeen.
Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste perustuu tilastolliseen aikasarja-analyysiin, jossa hyödynnetään suhdanneindikaattoreiden, työmarkkinatilastojen ja politiikkainformaation lisäksi valtionvarainministeriön bruttokansantuote-ennustetta ja Tilastokeskuksen väestöennusteita. Ennuste julkaistaan kahdesti vuodessa. Tilastokeskus on vuoden 2023 alusta siirtynyt ilmoittamaan työllisyysasteen ensisijaisesti 20–64-vuotiaiden ikäryhmässä aiemman 15–64-vuotiaiden ikäryhmän sijaan.
Lähde ja lisätietoja: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.
Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.
Aiheeseen liittyvää
Etätyötä tekevien osuus vuonna 2023 laskenut korona-ajasta, mutta korkeampi kuin pandemiaa edeltävinä vuosina
Selvitys: Ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden aseman parantaminen vaatii sääntelyn muuttamista