Työryhmä asetettu valmistelemaan energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa
Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan uudistetun energiatehokkuusdirektiivin kansallista toimeenpanoa. Työryhmä suunnittelee toimenpiteet ja valmistelee tarvittavan lainsäädännön. Työryhmän toimikausi jatkuu 31.12.2024 saakka.
Työryhmän puheenjohtaja on teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Sen muut jäsenet ovat liikenne- ja viestintäministeriöstä, ympäristöministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, Energiavirastosta ja Motiva Oy:stä. Työryhmä nimeää työnsä tueksi direktiivin artiklakohtaisten asiantuntijatyöryhmien vetäjät.
Direktiivin uudistamisen taustalla on EU:n 55-valmiuspaketti. Energiatehokkuusdirektiivi antaa tavoitteet, yleiset puitteet ja paljon toimenpiteitä, joilla edistetään energiatehokkuutta ja varmistetaan energiatehokkuus- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen EU:ssa.
EU saavutti kokonaan uudistetusta energiatehokkuusdirektiivistä sovun maaliskuussa 2023. Direktiivin arvioidaan tulevan voimaan loppukesällä 2023. Kansallisen toimeenpanon on oltava valmiina siitä 24 kuukauden kuluessa.
Uudistettu direktiivi tiukentaa merkittävästi nykyisiä energiatehokkuusvaatimuksia
Suomi vastusti direktiivin velvoitetta energiankulutuksen merkittävästä vähentämisestä vuoteen 2030 tuoden esille sen, että energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden ja tavoitteiden tulee kannustaa ensisijaisesti todelliseen energiatehokkuuteen. EU-tason energian loppukulutuksen vähentämistavoite (11,7 % alempi vuonna 2030 kuin vuonna 2020 tehty ennuste) on jäsenvaltioille jyvitettynä luonteeltaan sitova. Direktiivin mukaan energian loppukäyttö saa vuonna 2030 olla Suomessa enintään 239,6 TWh. Tämä on noin 50 TWh nykyistä vähemmän.
Energiansäästövelvoite vuosille 2021–2030 nousee nykyisestä 0,8 prosentista asteittain 1,9 prosenttiin. Tämä tarkoittaa 3,9 TWh uutta vuotuista energiansäästöä kaudella 2024–2030, kun se on 2,3 TWh kaudella 2021–2024. Suomi on täyttänyt selvästi kauden 2014–2020 säästövelvoitteen pääosin energiatehokkuussopimusten tuottamilla säästöillä. Se on tavoitteena myös jatkossa.
Julkisen sektorin, pois lukien julkinen liikenne tai puolustusvoimat, on vähennettävä energian loppukäyttöä 1,9 prosenttia vuodessa kaudella 2021–2030, ja julkisen sektorin omistamista rakennuksista on peruskorjattava vuosittain kolme prosenttia.
Lähde ja lisätietoja: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.
Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.
Aiheeseen liittyvää
Lausunnolle: Datakeskuksille velvollisuus julkaista tietoja energian käytöstään