Työryhmä ehdottaa korkeakoulujen val­ta­kun­nal­lis­ten rahoitusmallien uudistamista

Ehdotukset yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uusiksi rahoitusmalleiksi vuodesta 2025 alkaen ja niitä koskeviksi säädöksiksi valmisteltiin laajapohjaisessa työryhmässä, jossa mukana olivat korkeakoulut, henkilöstö, opiskelijat ja keskeiset sidosryhmät.

Työryhmän työtä on tukenut aiemmin tänä vuonna valmistunut korkeakoulujen ohjaus- ja rahoituskäytänteiden kansainvälinen arviointi, jonka yhteydessä kuultiin laajasti korkeakouluyhteisöä ja sidosryhmiä. Lisäksi työryhmä on työssään hyödyntänyt OECD:n tekemiä selvityksiä, joissa on vertailtu Suomen korkeakoulujärjestelmää ja rahoituskäytänteitä muiden samankaltaisten järjestelmien kanssa.

Työryhmä ehdottaa, että korkeakoulujen rahoitusmallit muodostuisivat edelleen tuloksiin perustuvasta indikaattoripohjaisesta koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusosiosta ja tulevaisuuden kyvykkyyksiä luovasta strategiarahoituksesta. Korkeakoulujen perusrahoitus kohdennettaisiin edelleen yhtenä kokonaisuutena korkeakoululle. Korkeakoulut päättäisivät jatkossakin itsenäisesti niille myönnetyn rahoituksen käytöstä omien käytänteidensä mukaisesti.

Työryhmä ehdottaa rahoitusmalleihin hallitusohjelman keskeisten korkeakoulu- ja tiedepoliittisten tavoitteiden edistämiseen kytkeytyviä välttämättömiä muutoksia turvaten samalla korkeakoulujen hallinnollista ja taloudellista autonomiaa.

Työryhmän esitykseen liittyy kaksi eriävää mielipidettä. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYLin ja Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin eriävä mielipide kohdistui tutkintojen kertoimien muutoksiin sekä koulutuksen ja tutkimuksen väliseen rahoitussuhteeseen. Professoriliiton eriävä mielipide kohdistui yksittäisen korkeakoulun rahoituksen vakauden riittämättömään turvaamiseen.

Koulutus- ja osaamistason nostamista koskevaa tavoitetta edistettäisiin uusien ensikertalaisten opiskelijoiden määrää koskevalla uudella rahoitustekijällä. Suoritetuilla tutkinnoilla ja muulla kuin tutkintoon johtavalla koulutuksella säilyisi edelleen merkittävä rooli rahoituskriteereinä. Yliopistojen suoritettujen tohtoritutkintojen painoarvoa nostettaisiin.

Koulutuskapasiteetin tehostamiseksi useamman saman tasoisen tutkinnon suorittaneista korkeakouluille kohdennettava rahoitus olisi nykyistä pienempi. Lisäksi läpäisyn parantamiseksi tavoitteellisessa suorittamisajassa suoritettujen tutkintojen painoarvoa nostettaisiin. Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja opiskelijoilta saatava palaute koulutuksen laadusta säilyisivät rahoituskriteereinä.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitystä korkeakoulujen rahoituksen kohdentamisessa vahvistettaisiin. Julkisen rahoituksen ulkopuolisen rahoituksen hankkimista kannustettaisiin vahvistamalla kansainvälisen kilpaillun T&K-rahoituksen ja yritysrahoituksen painoarvoa.

Korkeakoulujen autonomiaa vahvistettaisiin luopumalla nykyisestä strategiarahoitukseen kuuluvasta valtakunnallisesta ohjelmarahoituksesta. Strategiarahoitusta kohdennettaisiin korkeakoululähtöisesti kunkin korkeakoulun strategiseen kehittämiseen, profiloitumiseen sekä yhteistyön ja työnjaon tukemiseen. Ammattikorkeakoulusektorilla strategiarahoituksen osuus säilyisi ennallaan ja yliopistosektorilla osuutta pienennettäisiin. Yliopistosektorin strategiarahoituksesta vapautuva rahoitusosuus kohdennettaisiin jatkossa koulutus- ja tutkimuskriteerien kautta.

Rahoitusmalleihin sisältyisi siirtymäsäännös, joka tasoittaisi korkeakoulukohtaisen rahoituksen muutosta vuosina 2025 ja 2026. Rahoitusmallit tulisivat työryhmän ehdotuksen mukaisesti voimaan 1.1.2025, ja niitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran myönnettäessä valtion rahoitusta vuodelle 2025.

Työryhmä pitää tärkeänä, että korkeakoulujen rahoitusmallien kehittämistyötä jatketaan tarkastelemalla isoja järjestelmätason muutostarpeita, niitä tukevia rahoitus- ja ohjauskäytänteitä sekä uudistamisen tutkimuksellista tukea.

Työryhmän työ jatkuu korkeakoulujen ohjauskäytänteiden uudistamisessa ja sopimuskauden 2025–2028 valmistelussa, erityisesti yhteiskunnan osaamistarpeiden sekä toimialojen ja alueiden kehittämistarpeiden tunnistamisessa.

Lähde ja lisätietoja: opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote.