Ulkomaisen työvoiman käytön valvonta nosti esiin puutteita palkkauksessa ja työajoissa

Työsuhteen naamioiminen niin sanotuksi kevytyrittäjyydeksi laajentui rakennus- ja palvelualoilta teollisuuteen ja metsäalalle. Valvontahavaintojen mukaan myös metsämarjanpoimijoiden oikeuksia koskevan marjalain noudattamisessa oli huomattavia puutteita. Nämä tiedot selviävät tuoreesta raportista Ulkomaisen työvoiman käytön valvonta vuonna 2023.

Tarkastuksilla arvioitiin pääasiassa sitä, toteutuvatko ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehdot ja ovatko työnantajat varmistuneet ulkomaalaisten työntekijöidensä työnteko-oikeudesta Suomessa.

”Työsuojeluviranomainen on viime vuosina pyrkinyt vahvistamaan rooliaan työperäisen hyväksikäytön paljastamisessa ja torjunnassa. Siksi entistä suurempi osa tarkastuksista pyrittiin suuntaamaan nimenoman työsuhteen vähimmäisehtojen eli palkkauksen ja työaikojen valvontaan”, kertoo ylitarkastaja Katja-Pia Jenu Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. 

Vähimmäisehtojen noudattamisessa oli aiempien vuosien tapaan edelleen paljon puutteita. Palkkauksessa oli puutteita lähes puolella niistä tarkastuksista, joissa tätä asiaa arvioitiin. Osuus säilyi samana vuoteen 2022 verrattuna. Palkkauspuutteita ilmeni sekä peruspalkan määrässä että erilaisten lisien ja ylityökorvausten maksamisessa. 

Myös työaika-asiakirjoissa oli paljon puutteita. Palkkauksen oikeellisuutta oli usein vaikea arvioida, koska todellisia tehtyjä työtunteja ei saatu valvonnassa selville työaikakirjanpitoa koskevien velvollisuuksien laiminlyöntien vuoksi.

Työnteko-oikeutta koskevista tarkastuksista noin joka kymmenennellä kohdattiin vähintään yksi ulkomaalainen työntekijä, jolla ei ollut oikeutta tehdä kyseistä työtä Suomessa. Tämä luku laski hieman vuodesta 2022. 

Valvonnassa tuli yhä useammin vastaan tilanteita, joissa työsuhde oli naamioitu yrittäjätyöksi tai niin sanotuksi kevytyrittäjyydeksi. Joskus työsuhde oli muutettu jopa työntekijän ymmärtämättä toimeksiantosuhteeksi, jonka ehdot kuitenkin vastaavat työsopimuksen ehtoja. Ilmiö näkyi aiemmin erityisesti rakennus- ja palvelualoilla, mutta se on laajentunut myös teollisuuteen ja metsäalalle.

Niin kutsuttua marjalakia (laki luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta, 487/2021) valvottiin nyt kolmatta vuotta. Käytännössä kaikilla kerääjien tukikohtiin tehdyillä tarkastuksilla havaittiin puutteita marjalain noudattamisessa, ja annettujen velvoitteiden määrä oli huomattava.

Viranomaisyhteistyö tehosti valvontaa monella tavalla. Yli 500 tarkastusta tehtiin yhdessä muiden viranomaisten kanssa, mikä oli lähes 70 tarkastusta enemmän kuin vuonna 2022. Lisäksi sadoilla tarkastuksilla hyödynnettiin muilta viranomaisilta saatuja tietoja. Valvontaa tehtiin myös työntekijäjärjestöiltä ja kansalaisilta saatujen vihjeiden perusteella.

Työsuojeluviranomainen pyrkii ehkäisemään työperäistä hyväksikäyttöä myös viestinnällä ja tiiviillä sidosryhmäyhteistyöllä. Vuonna 2023 tehtiin aiempaa enemmän monikielistä viestintää sekä itsenäisesti että yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Kohderyhmänä olivat erityisesti vieraskieliset työntekijät ja työnhakijat, thaimaalaiset metsämarjanpoimijat ja vieraskieliset kevytyrittäjät.

Raportti: Ulkomaisen työvoiman käytön valvonta vuonna 2023 (pdf).

Raportti julkaistaan myöhemmin myös ruotsiksi ja englanniksi.

Lähde: aluehallintoviraston tiedote.