Ulkoministeri Valtonen kuuli kan­sa­lais­jär­jes­tö­jä Suomen valmistautuessa YK:n ih­mi­soi­keus­neu­vos­ton istuntoon

Keskustelussa korostuivat lasten oikeudet ja siviilien turvallisuus Ukrainassa, Gazassa ja Sudanissa sekä kansalaisyhteiskunnan kaventunut tila muun muassa Valko-Venäjällä, Iranissa, Myanmarissa ja Sri Lankassa.

Ulkoministeri Elina Valtonen painotti vuoropuhelun merkitystä kansainvälisesti vaikeina ja epävarmoina aikoina. ”Toivoa kuitenkin on, ja on tärkeää, että järjestöt ja kansalaiset ilmaisevat kantojaan esiin nouseviin asioihin”, totesi ministeri Valtonen alkusanoissaan.

Ministeri Valtonen kertoi Suomen tukevan ihmisoikeusneuvoston perustamaa tutkintakomissiota, joka kerää todistusaineistoa Venäjän hyökkäyksessä tapahtuvista ihmisoikeusloukkauksista ja sotarikoksista Ukrainassa. Tutkintakomission mandaatti on määrä uusia istunnossa. Lisäksi ministeri osoitti huolensa Gazan siviilien katastrofaalisesta tilasta, joka tulee yhtä lailla huomioida neuvoston työssä.

Ministeri Valtonen kiitti kansalaisjärjestöjen tärkeää toimintaa haastavina aikoina. Ministeri vahvisti Suomen tukevan ihmisoikeusneuvoston kannanottoja ihmisoikeuksien suojelemiseksi eri maissa. Lisäksi ministeri korosti heikoimmassa asemassa olevien huomioimista konfliktien aikana ja myös niiden jälkeen: ”Jälleenrakennuksen tulee lähteä liikkeelle kaikkein heikoimmista.”

Kansalaisjärjestöt painottivat lasten oikeuksien valtavirtaistamista. Konfliktit Gazassa ja Sudanissa uhkaavat lasten ruokaturvaa ja lisäävät tarvetta psykososiaaliselle tuelle konfliktien aikana ja niiden jälkeen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttaa syvästi ukrainalaislapsiin.

Järjestöt esittivät huolen naisten oikeuksista kriisien ja konfliktien keskellä. Sukupuolittunut väkivalta korostuu entisestään konflikteissa. Rauhantyössä toimivien naisjärjestöjen toimintaa tulisi huomioida laajemmin. Myös Ukrainan vammaiset henkilöt tulisi ottaa huomioon konfliktin aikana. Ikääntyneiden henkilöiden suojelutarve konfliktitilanteissa nousi myös esille.

Lasten ja nuorten oikeuksien valtavirtaistamisen lisäksi järjestöt toivoivat Suomen edistävän lasten ja nuorten osallistumista päätöksentekoon kansainvälisillä foorumeilla. Järjestöjen edustajat pitivät laajemmin esillä kansalaisyhteiskunnan kaventunutta toimintatilaa ja kehottivat Suomea konkreettisiin toimiin ihmisoikeuspuolustajien tukemiseksi. Ihmisoikeusneuvosto voisi tukea järjestöjen osallistumista esimerkiksi mahdollistamalla jatkossakin etäosallistumisen istuntoihin.

Suomelta toivotaan myös muun muassa ilmasto- ja luontokriisien esille nostamista sekä toimia konflikteja pakenevien opiskelijoiden auttamiseksi.

Suomi on ihmisoikeusneuvoston jäsen kaudella 2022–2024. Vuosittain pidettävistä kolmesta istunnosta valmistaudutaan nyt vuoden ensimmäiseen ja kaikkiaan ihmisoikeusneuvoston 55. istuntoon, joka alkaa 26. helmikuuta ja päättyy 5. huhtikuuta.

Istunnossa käsitellään esimerkiksi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja Palestiinalaisalueen ihmisoikeustilannetta. Lisäksi neuvosto käsittelee ihmisoikeuksien suojelua ja toteutumista esimerkiksi Valko-Venäjällä, Iranissa, Afganistanissa, Etelä-Sudanissa, Sudanissa sekä Myanmarissa. Temaattisina kysymyksinä paneudutaan esimerkiksi vammaisten henkilöiden oikeuksiin, ihmisoikeuspuolustajien suojeluun, disinformaatioon, uskonnon- ja omantunnon vapauteen sekä lapsen oikeuksiin.

Suomella on ihmisoikeusneuvostossa myös omia aloitteita, joita se edistää kumppanimaiden kanssa.  Päätöslauselmassa oikeudesta riittävään asumistasoon Suomi aikoo tällä kertaa painottaa vammaisten henkilöiden oikeuksia. Suomi esittää myös uuden päätöslauselman, jonka tavoitteena on lisätä YK:n jäsenistön tietoisuutta intersukupuolisiin henkilöihin kohdistuvasta syrjinnästä ja väkivallasta sekä heidän oikeudestaan terveyteen. Lisäksi Suomi pitää jo perinteeksi muodostuneen puheenvuoron naisten ja tyttöjen oikeuksista sekä sukupuolten tasa-arvosta naisten päivänä.

Lähde: ulkoministeriön tiedote.