Tarja Koskela

Uudistunut sääntely eläinten hyvinvoinnista – mitä on hyvä tietää

06.09.2023 09:15

HYVÄ TIETÄÄ | Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtori, dosentti Tarja Koskela tuntee ensi vuoden alusta voimaantulevan uuden eläintenhyvinvointilain. Lain tavoitteena on eläinten kunnioittaminen. Valvontaviranomaisille laki tuo valvontatyöhön uusia hallintopakkokeinoja.

Nykyinen eläinsuojelulaki (247/1996) on jo yli 27 vuotta vanha. Tänä aikana on saatu runsaasti uutta tutkimustietoa eläinten käyttäytymisestä ja hyvinvoinnista. Myös käsitykset eläinten pidosta ovat muuttuneet. Eläinsuojelulain kokonaisuudistus aloitettiin maa- ja metsätalousministeriössä jo vuonna 2010, ja uudesta laista annettiin ensimmäinen hallituksen esitys (HE 154/2018 vp) syksyllä 2018, mutta se raukesi valtiopäivien päätyttyä. Uusi hallituksen esitys (HE 186/2022 vp) annettiin syksyllä 2022. Se hyväksyttiin osittain muutettuna ja uusi laki (693/2023) tulee voimaan 1.1.2024.

Eläimen kunnioittaminen

Hyvinvointilain yhdeksi tavoitteeksi on asetettu eläinten kunnioittaminen. Sen taustalla on ajatus eläinten itseisarvosta, joka tarkoittaa, ettei eläimen arvo riipu siitä, mitä hyötyä eläimestä on ihmiselle. Vaikka eläimen itseisarvo tunnustettiinkin, se ei lähtökohtaisesti estä eläinten käyttöä tuotantoeläiminä, seura- tai harrastuseläiminä taikka koe-eläiminä. Sen sijaan sellainen eläinten käyttö, josta eläimelle ei aiheudu suoranaista hyvinvointihaittaa, mutta joka koetaan yleisesti eläimen arvoa alentavana, on ristiriidassa lain tavoitteiden kanssa. Itseisarvon tunnustaminen ei muuttanut sitä, että eläimeen sovelletaan edelleenkin esineoikeudellisia säännöksiä.

Eläinten hyvinvoinnin valvonta

Uudessa laissa eläinten hyvinvoinnin valvonnassa käytettävät hallintopakkokeinot on keskitetty samaan lukuun. Samalla valvontaviranomaisille säädettiin sovellettavaksi uusia hallintopakkokeinoja, kuten eläinten hyvinvointia vaarantavan toiminnan keskeyttäminen. Lisäksi viranomaisten on jatkossa mahdollista käyttää valvonnassa apuna asiantuntijoita ja avustajia.

Lain esitöissä korostetaan viranomaisten toimimisvelvollisuutta eläinten hyvinvoinnin valvonnassa sekä velvollisuutta käyttää kuhunkin tilanteeseen riittävän tehokkaita hallintopakkokeinoja, kuitenkin suhteellisuusperiaate huomioon ottaen. Vanha eläinsuojelulaki ei säätänyt eläintenpitokiellon valvonnasta, mutta tämä puute korjaantuu uuden lain myötä. Kotirauhan piirissä eläintenpitokiellon valvonta edellyttää kuitenkin jatkossakin epäilyä eläimeen kohdistuneesta rikoksesta.

Eläimiin kohdistuneet rikokset

Eläinsuojelurikkomusta koskeva sääntely on uudessa laissa aikaisempaa selkeämpi ja säännökseen on lisätty joitain uusia kriminalisointeja, kuten sähköpannan käyttö. Eläinsuojelurikkomusta koskevaa sääntelyä perustellaan painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimuksella ja kriminalisoinnin katsotaan vaikuttavan ennaltaehkäisevästi eläinten hyvinvointia vaarantaviin tekoihin ja laiminlyönteihin. Lakiin lisättiin uutena myös rikkomuksista ilmoittajan henkilöllisyyden suojaaminen, mikäli henkilöllisyyden paljastumisen arvioidaan aiheuttavan ilmoittajalle haittaa.

Kirjoittaja Juristikirjeen toimitus

Juristikirje

Juristikirje tarjoaa joka toinen keskiviikko asiantuntijahaastatteluja sekä juttuja juridiikan ilmiöistä ja ihmisistä. Juristikirje tuntee suomalaisen juristin!

Aiheeseen liittyvää