Uusi vesiensuojelua edistävä tietoaineisto suo­ja­vyö­hyk­keis­tä käyttöön tukihaussa 2024

Suojavyöhykkeet ovat vesistöjen varsille perustettavia pysyviä nurmikasvustoja, joiden avulla vähennetään vesistöihin kohdistuvaa maataloudesta aiheutuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Nyt valmistuneen kehittämishankkeen ansiosta on luotu kartta-aineisto, joka tunnistaa ne peltolohkot, jotka edistävät tehokkaimmin vesien suojelun tavoitteita. Suojavyöhykkeiksi suositeltuihin paikkoihin voi tutustua ArcGis Online -palvelussa. 

Aineisto on suunniteltu niin, että suojavyöhykkeitä voi perustaa pellolle, joka sijaitsee vesistön varrella, pohjavesialueella, Natura-alueella, kosteikkojen reuna-alueella, merenrannalla, merkittävällä tulvariskialueella tai lohkolla, joka on erittäin eroosioherkkä. Eroosioherkät lohkot on tunnistettu peltolohkojen eroosioherkkyyttä kuvaavan RUSLE-mallin avulla. 

”Ensi keväänä uusi aineisto tullaan lisäämään vuoden 2024 tukihakua varten VIPU-palveluun. Suojavyöhyketukien haku tulee ensi vuonna olemaan mahdollista aineiston osoittamille alueille”, hankepäällikkö Åke Möller Ruokavirastosta kertoo.

Kuluva CAP-kausi käynnistettiin rajatummalla kohdentamisaineistolla. Uusi aineisto täydentää CAP-kauden alussa käytössä ollutta kohdentamisaineistoa, ja aineisto sisältää jatkossa muun muassa merenrannat. Suojavyöhykkeitä ilmoitettiin vuoden 2023 tukihaussa lähes 13 000 hehtaarille, ja niitä ilmoitti noin 3500 maatilaa. CAP-suunnitelman tavoitteena on, että Suomessa on suojavyöhykkeitä 42 000 hehtaarilla vuonna 2027.

”Vesien ekologinen tila oli yksi uusista arviointiperusteista”, kertoo johtava asiantuntija Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Aineisto laadittiin laajassa hallinnonalojen välisessä yhteistyössä, jotta se täyttäisi niin vesiensuojelun kuin maataloustukien vaatimukset ja toimeenpano maanviljelijöiden käyttämään VIPU-sovellukseen olisi mahdollisimman sujuvaa. Aineiston varsinainen kehitys ja mallinnus tehtiin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksessa. Ohjausryhmässä oli mukana ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus. Lisäksi hankkeen aikana käytiin vuoropuhelua tuottajien kanssa.

”Tämän projektin nopeasta käynnistymisestä ja etenemisestä haluan suuresti kiittää alueiden toimijoita sekä ympäristöministeriötä. Olen valtavan iloinen, että pääsemme esittelemään uuden kohdentamisaineiston hyvissä ajoin ennen vuoden 2024 tukihakua”, erityisasiantuntija Heini Lehtosalo maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.

Suojavyöhykkeet on Suomen CAP-suunnitelman toimenpide, jonka tavoitteena on ensisijaisesti edistää vesien suojelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Lisäksi suojavyöhykkeet ehkäisevät eroosiota sekä parantaa monimuotoisuutta.

Lähde: maa- ja metsätalousministeriön tiedote.