Ym­pä­ris­tö­va­lio­kun­ta pitää uutta pääs­tö­kaup­pa­la­kia tarpeellisena

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi päästökauppalaki ja samalla voimassa oleva päästökauppalaki sekä laki lentoliikenteen päästökaupasta ehdotetaan kumottaviksi. Esityksen tarkoituksena on panna täytäntöön laitosten, lentoliikenteen ja meriliikenteen osalta muutettu päästökauppadirektiivi.

Valiokunta toteaa, että päästökauppajärjestelmä on tärkein EU:n laajuinen ohjauskeino päästöjen vähentämisessä EU:n ilmastotavoitteiden mukaisesti, eli vähintään 55 %:n nettopäästövähennysten saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä ja edettäessä kohti EU-tason ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.

Valiokunta korostaa, että päästökaupalla on keskeinen merkitys Suomen kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä, sillä päästöt ovat vähentyneet päästökauppasektorilla EU:n laajuista päästövähennystavoitetta nopeammin. Päästövähennystavoitteen ja sitä myötä päästökaupan hintaohjauksen kiristymisen arvioidaan vauhdittavan päästövähennyksiä päästökauppasektorilla entisestään myös Suomessa, vaikka muutetun direktiivin kansallisia päästövähennysvaikutuksia ei ole perusteellisesti arvioitu. Järjestelmän taloudelliset vaikutukset Suomelle saattavat kuitenkin eri sääntelyn kumuloitumisen takia ja pohjoisten erityisolosuhteiden ja meriliikenteen suuren roolin vuoksi muodostua raskaammiksi kuin monelle muulle jäsenmaalle.

Hallituksen esityksen mukaan muutetun direktiivin mukaisesti laitokset, joiden päästöistä yli 95 % syntyy kestävyyskriteerit täyttävän biomassan poltosta, suljetaan päästökaupan soveltamisalan ulkopuolelle. Valiokunta katsoo, ettei 95 %:n sääntö kohtele reilusti suomalaista metsäteollisuutta, joka on pyrkinyt toimimaan halutulla tavalla eli on vähentänyt päästöjään muun muassa investoimalla hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin. Metsäteollisuus on omien päästövähennysten lisäksi hyödyntänyt koko yhteiskunnan päästövähennystavoitteiden saavuttamista energiakäyttöön hyödynnettävien sivuvirtojen avulla. 

Valiokunta pitää meriliikenteen sisällyttämistä päästökauppadirektiivin soveltamisalaan perusteltuna. Hallitusohjelman mukaisesti esityksessä ehdotetaan otettavaksi käyttöön määräaikainen saaripoikkeus, jonka myötä matkustaja-aluksille ei muodostuisi päästöoikeuksien palauttamisvelvoitetta Ahvenanmaan ja mannermaan välisten matkojen osalta ennen vuotta 2031. 

Valiokunta korostaa, että meriliikenteen kustannukset vaikuttavat Suomeen suhteellisesti monia muita EU-maita enemmän, sillä valtaosa tavaravirroista kulkee meriteitse. Valiokunta katsoo, että Suomen olosuhteiden takia meriliikenteen merkittävästä roolista ja talvimerenkulusta vaikutukset Suomen ulkomaankaupan hintakilpailukyvylle voivat olla suhteellisesti suuremmat kuin muiden EU-maiden ulkomaankaupalle. Suomen kuljetuksia muualle Eurooppaan ei juurikaan voida siirtää muille liikennemuodoille.

Valiokunta pitää myös lentoliikenteen päästökauppaan tehtäviä muutoksia tärkeinä. Asteittainen luopuminen ilma-alusten käyttäjille suunnatusta ilmaisjaosta lisää päästökaupan ohjausvaikutusta toimialalla ja lisää päästökauppajärjestelmän vaikuttavuutta.

Päästökauppadirektiiviin sisältyy myös uusi tieliikenteen, rakennusten ja muiden toimialojen päästökauppa. Valiokunta pitää kannatettavana uuden EU:n laajuisen tieliikenteen ja rakennusten polttoaineet kattavan päästökaupan käyttöönottoa. Uusi päästökauppa on toimeenpantava kesäkuun 2024 loppuun mennessä. Päästökaupan osuutta suhteessa taakanjakosektoriin on perusteltua kasvattaa, koska taakanjakosektorilla päästöjen vähentäminen on suhteellisesti kalliimpaa. Tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästökauppajärjestelmän rinnalle tarvitaan muitakin toimenpiteitä, esimerkiksi tehokkuusnormeja ja kuluttajien investointien rahoitus- ja tukijärjestelmien kehittämistä.

Valiokunnan lausunto YmVL 18/2023 vp.

Hallituksen HE 71/2023 vp

Lähde: eduskunnan tiedote.