Ym­pä­ris­tö­va­lio­kun­ta tukee tavoitetta yhdenmukaistaa metsätietoa EU-tasolla

Valiokunnan lausuntoon jätettiin kaks​i eriävää mielipidettä, joista toinen oli vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajien yhteinen ja toinen keskustan.

Eduskunta käsittelee ehdotusta valtioneuvoston kirjelmän U 4/2024 pohjalta. Suuren valiokunnan on tarkoitus päättää eduskunnan kannasta huhtikuun aikana.

EU:n metsästrategiaan perustuvan asetusehdotuksen tavoitteena on varmistaa metsiä koskevien EU:n tavoitteiden johdonmukainen ja laadukas seuranta, mukaan lukien luonnon monimuotoisuus, ilmasto ja kriisitoimet. Ympäristövaliokunta korostaa valtioneuvoston tavoin ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden kiinteää yhteyttä ja pitää tärkeänä tavoitetta yhdenmukaistaa metsätietoa EU-tasolla, tukea näyttöön perustuvaa päätöksentekoa ja edistää metsävaratiedon avointa saatavuutta. 

Valiokunta korostaa metsien monipuolista merkitystä Suomelle niin talouden, työllisyyden kuin virkistyskäytön ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että metsäpolitiikka tulee pitää jatkossakin kansallisissa käsissä ja että tämän peruslähtökohdan tulee näkyä selkeästi myös asetusehdotuksen sisällössä. Asetuksella perustetaan seurantakehys, eikä sen tule johtaa metsänkäytön rajoituksiin.

Valiokunta korostaa, että metsänomistajan yksityisyyden- ja omaisuudensuojasta sekä metsätaloustoimia koskevasta päätäntävallasta tulee pitää sääntelyssä huolta. Huomioon on myös otettava, että julkisesti saatavilla olevat liian yksityiskohtaiset tiedot erityisistä luontokohteista voisivat vaarantaa metsäluonnon suojeluun liittyviä tavoitteita.

Harmonisoidun metsätiedon tuottaminen koko EU:n laajuisesti on tarpeen jäsenvaltioiden vertailun mahdollistamiseksi. Ympäristövaliokunta korostaa, että seurantakehyksen tulisi hyödyntää monipuolisesti ja tehokkaasti jo käytössä olevaa seurantatietoa ja -järjestelmiä eikä luoda päällekkäistä järjestelmää, joka aiheuttaisi tarpeetonta hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Valtioneuvoston tavoin valiokunta pitää tärkeänä sen tarkentamista, miten kerätyt metsätiedot tuovat konkreettista lisäarvoa. Ehdotetun karttajärjestelmän sijaan tulisi ensisijaisesti hyödyntää jäsenvaltiotasoista tilastotietoa.

Asetuksen ei arvioida aiheuttavan Suomelle suuria suhteellisia kustannuksia jo olemassa olevan kehittyneen seurantajärjestelmän ansiosta. Erityisiä lisäkustannuksia aiheuttaisi kuitenkin ehdotuksessa tarkoitettujen iki- ja aarniometsien eli vanhojen metsien ja luonnontilaisten metsien kartoittaminen. Koska Suomi on Euroopan metsäisin maa, uuden yksityiskohtaisen tiedon kerääminen maksaa Suomessa suhteellisesti eniten. Ympäristövaliokunta toteaa lausunnossaan, että komission vaikutustenarviointiin sisältyvä tiettyjen lisämittausvelvoitteiden kustannusarvio voi olla huomattavasti aliarvioitu.

Valiokunta korostaa, että metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen seurantaa parantamalla on tärkeää ja samalla osa ilmastonmuutoksen torjuntaa. On kuitenkin tärkeää, että ehdotuksen jatkovalmistelussa otetaan riittävästi huomioon jäsenvaltioiden eroavaisuudet ja olosuhteiden muutokset. Kustannuspaineen kasvaessa on tärkeää löytää hallinnollisesti tarkoituksenmukaisimmat ratkaisut tietojen kokoamiseen ja niiden luotettavuuden varmistamiseen.

Valiokunta muistuttaa, että komissiolle siirrettävän toimivallan on aina oltava tarkkarajaista, oikeasuhtaista, tarkoituksenmukaista ja perusteltua. Määrittelyssä on otettava huomioon EU:n puuttuva oikeusperusta metsäpolitiikassa ja Suomen asema Euroopan metsäisimpänä maana. Delegoituihin säädöksiin on siksi suhtauduttava erittäin kriittisesti, ja niiden määrä on rajattava välttämättömiin ja sellaisiin, ettei niistä voi seurata aiheutuvien kustannusten monikymmenkertaistumista arvioituun verrattuna.

Valiokunnan lausunto YmVL 3/2024 vp.

Lähde: eduskunnan tiedote.