Pentti Sydänmaanlakka neuvoo johtajia ja esihenkilöitä pysähtymään oman itsensä äärelle. Älykkäästi itseään johtavat esihenkilöt ovat avain organisaation menestykseen. Muiden johtaminen alkaa itsensä johtamisesta, joka tulisi nähdä johtamisen ytimenä. (Kuva: Meeri Utti.)
Pentti Sydänmaanlakka neuvoo johtajia ja esihenkilöitä pysähtymään oman itsensä äärelle. Älykkäästi itseään johtavat esihenkilöt ovat avain organisaation menestykseen. Muiden johtaminen alkaa itsensä johtamisesta, joka tulisi nähdä johtamisen ytimenä. (Kuva: Meeri Utti.)

Me tarvitsemme älykästä johtamista

25.04.2024 10:24

Maailma on entistä kaoottisempi. Siksi myös johtamisesta on tullut entistä haastavampaa. Tarvitsemme viisaita johtajia, jotka näkevät johtamisen kollektiivisena prosessina ja saavat organisaatiot toimimaan tehokkaasti. Johtajia, joilla on visioita paremmasta maailmasta ja rohkeutta ennakkoluulottomasti uudistua ja uudistaa.

Tällaisen älykkään johtamisen ytimessä on innostuminen, innostaminen ja innovointi. On pystyttävä innostumaan, jotta voidaan innostaa muita ja yhdessä innovoida parempia toimintatapoja ja valoisaa tulevaisuutta. Tämä ei aina ole helppoa kaiken kaaoksen keskellä, vaarana on ahdistuminen, masentuminen ja kyynistyminen. Innostumisen ylläpitämiseen kannattaa panostaa systemaattisesti, jottei uuvuta itseään eikä muita.

Viisaan johtajan on osattava johtaa kokonaisvaltaisesti ja kaikilla tasoilla. Hänen on hallittava itsensä, yksilöiden, tiimin, virtuaalitiimin, organisaation, verkoston ja ekosysteemin johtaminen. Näkemysvaje on tyypillistä johtamisessa: johtamista katsotaan vain kapeasta näkökulmasta. Tämän välttämiseksi on äärimmäisen tärkeää hahmottaa johtamisen kokonaisuus ja tuoda esille erilaisia näkökulmia johtamiseen.

Johtaminen tulee nähdä tavoitteellisena vuorovaikutuksena, jossa vaikutetaan ja tullaan vaikutetuksi. Se on arvostavaa yhteistoimintaa, joka perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Se on vuorovaikutusprosessi, johon kaikkien tulisi osallistua aktiivisesti. Tätä kokonaisuutta johtajan on opittava ymmärtämään ja ohjaamaan, jotta hän saa aikaan hyviä tuloksia ja vaikuttavuutta.

Johtajalla pitää olla kykyä nousta tilanteen yläpuolelle ja tarkastella sitä hieman etäämmältä, ottaa tilanteeseen erilaisia näkökulmia. Hyvä johtaja katsoo tilannetta aina helikopteriperspektiivistä. Hän osaa asettautua tilanteen yläpuolelle, ottaa etäisyyttä ja nähdä kokonaisuuden selvemmin; hän näkee metsän puilta.

Tämän päivän yllätyksellinen ja kompleksinen maailma edellyttää menemistä vielä korkeammalle. Johtajan on otettava satelliittiperspektiivi, jonka avulla hän näkee laajempia kokonaisuuksia. Hänen on pystyttävä ottamaan myös globaali näkökulma.

Onko tämän päivän johtaminen älytöntä vai älykästä?

Älyttömältä johtamiselta puuttuu suunta, ei tiedetä, minne ollaan menossa. On ristiriitaisia arvoja, jotka vetävät eri suuntiin. Konkreettiset tavoitteet puuttuvat, eikä päätöksiä saada tehtyä sekasortoisessa tilanteessa. Tällöin tietenkin yhteishenki on huono ja organisaatiossa on eripuraa. Hyvin harvoja asioita saadaan toteutettua, sillä kukaan ei kanna vastuuta. Kun toimintaa ei seurata systemaattisesti, korjaavat toimenpiteet puuttuvat, eikä virheistä opita, vaan samoja virheitä toistetaan jatkuvasti. Kuulostaako tutulta?

Älykäs johtaminen edellyttää tiettyjen perustekijöiden toteutumista kaikilla johtamisen tasoilla. Älykäs johtaminen tarkoittaa, että yrityksellä on kirkas ja jaettu visio. Kaikki tietävät, minne ollaan menossa ja mitä ollaan tavoittelemassa. Työyhteisöllä on yhteiset arvot ja niiden varaan rakentuva kulttuuri, tapa toimia, joka ohjaa toimintaa. Konkreettiset tavoitteet on määritelty yhdessä ja kaikki ovat sitoutuneita niihin. Päätöksenteko toimii hyvin ja päätöksiä tehdään nopeasti ja niihin sitoudutaan. Myös yhteishenki on hyvä ja ihmiset ovat innostuneita. Toimintaa seurataan aktiivisesti ja palautetta toiminnasta kerätään systemaattisesti. Palautteen pohjalta tehdään korjaavat toimenpiteet välittömästi ja virheistä opitaan.

Kun nämä seitsemän johtamisen perustekijää (innostava visio, yhteiset arvot, konkreettiset tavoitteet, hyvä päätöksenteko, innostus, jämäkkä toimeenpano ja aktiivinen seuranta) toteutuvat käytännössä, johtamista voidaan kutsua älykkääksi johtamiseksi. Perustekijät on vietävä käytäntöön kaikilla tasoilla itsensä johtamisesta globaaliin johtamiseen.

Nyt on korkea aika viedä hyvää johtamista käytäntöön ja panostaa älykkääseen johtamiseen. Se on ainoa keino parantaa yksilöiden, tiiminen, organisaatioiden ja verkostojen toimintaa. Kaikki lähtee meistä itsestämme: Oy Minä Ab on saatava hallintaan, jotta Oy Maapallo Ab:ta voidaan hallita älykkäästi.

**

FT Pentti Sydänmaanlakka on tunnettu johtamisen valmentaja ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut useita kirjoja johtamisen eri tasoista aina itsensä johtamisesta globaaliin johtamiseen. Pentti on toiminut pitkään valmennusyrityksen toimitusjohtajana ja johtajana Nixdorfilla, Siemensillä, Koneella ja Nokialla.

Hyvä johtaminen on tavoitteellista yhteistoimintaa eri tasoilla

Pentti Sydänmaanlakka kiteyttää pitkään kokemukseensa ja laajaan teoreettiseen viitekehykseensä perustuvat opit hyvästä johtamisesta. Johtamista lähestytään älykkään johtamisen viitekehyksen, prosessien ja työkalujen kautta ja tarjotaan lukijalle konkreettinen johtamisen työkalupakki.

Kirjoittaja Pentti Sydänmaanlakka

Aiheeseen liittyvää