KKO jätti tutkimatta esityksen rajankäyntiä koskevan ratkaisun purkamisesta

26.02.2024 10:11

Lohkomistoimituksen yhteydessä suoritetussa rajankäynnissä oli määrätty rajat oletetun isojaon aikaisen kiinteistörajan mukaisesti. Myöhemmin isojaon aikainen rajapyykki, jota ei ollut toimituksessa havaittu, oli löytynyt maastosta vajaan seitsemän metrin päästä sitä korvaamaan rakennetusta uudesta rajamerkistä. Maanmittauslaitoksen keskushallinto esitti rajankäyntiä koskevan ratkaisun purkamista. 

Korkein oikeus jätti esityksen tutkimatta, koska kiinteistöjärjestelmän selvyys tai luotettavuus taikka muukaan yleinen etu ei vaatinut ratkaisun purkamista. 
 

Arviointi tässä asiassa

Maanmittauslaitoksen keskushallinnon esittämästä selvityksestä ilmenee, että toimituksen jälkeen suoritetussa katselmuksessa löydetty vanha rajapyykki nro 394 sijaitsee noin 6,7 metrin etäisyydellä sen tilalle rajankäynnissä rakennetusta pyykistä nro 66. Tämän jälkeen on pyykkien nro 394 ja 396 sijaintien perusteella määritetty, että pyykin nro 395 paikka sijaitsee noin 3,5 metrin etäisyydellä kyseisen pyykin tilalle rakennetusta pyykistä nro 18. Mikäli pyykin nro 394 sijainti olisi ollut toimituksessa tiedossa, sillä olisi lisäksi ollut vaikutusta kadonneen pyykin nro 393 tilalle rakennetun pyykin nro 62 paikkaan. Sillä, että pyykkiä nro 394 ei ole toimituksessa löydetty, on siten ollut vaikutusta rajoja koskeviin päätöksiin. 

Keskushallinnon esittämän karttaselvityksen perusteella on pääteltävissä, että purkuesityksen kohteena olevassa toimituksessa määritetty rajalinja poikkeaa isojaossa määritetystä rajalinjasta noin 25 metrin matkalla siten, että poikkeaman suuruus on enimmillään noin seitsemän metriä. Virheen pinta-alavaikutuksen voi arvioida jäävän selvästi alle 100 neliömetrin ja se jakautuu kiinteistöjen A ja B välille. Nämä seikat huomioon ottaen Korkein oikeus katsoo, että virhe on vähäinen. 

Se seikka, että rajalinja sijaitsee kiinteistön B asuinrakennuksen osin luonnonvaraisen pihapiirin läheisyydessä, ei anna aihetta arvioida virheen vähäisyyttä toisin. Asiassa ei ole merkitystä sillä keskushallinnon esittämällä seikalla, että kysymys on isojaon aikaisesta kahden talon välisestä historiallisesta rajasta. 

Korkein oikeus toteaa lisäksi, että kiinteistönmuodostamislain 104 §:n 1 momentin perusteella rajan paikka on mahdollisissa tulevissa kiinteistönmääritystoimituksissa määrättävä viimeisen lainvoimaisen ratkaisun eli purkuesityksessä tarkoitetun rajankäynnin mukaisesti. Näin ollen käsillä ei ole tilanne, jossa kahden eri toimituksen lopputulosten poikkeaminen toisistaan johtaisi tulevissa toimituksissa epäselvyyteen siitä, kumpi niistä on otettava ratkaisun perustaksi. 

Korkein oikeus katsoo edellä esitetyillä perusteilla, ettei kiinteistöjärjestelmän selvyys tai luotettavuus taikka muu yleinen etu vaadi virheen korjaamista. Maanmittauslaitoksen keskushallinnolla ei siten ole oikeutta esittää toimituksen purkamista. 

Lue koko ratkaisu KKO:2024:17 Suomen Laki –hakupalvelussa. 

Ks. myös KKO:2007:88 ja KKO:1990:92 

Juridiikan sisältöpalvelut

Juridiikan parhaat sisällöt

Alma Talent Lakitieto -sisältökokonaisuutta tuottavat juridiikan parhaat asiantuntijat. Laadukas ammattikirjallisuus, keskeisten lainsäädäntömuutosten tulkinta päivittyvissä hakuteoksissa sekä pääsy ajantasaiseen lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön tukevat onnistumistasi työssä. Asiantuntijatekijämme tuottavat käyttöösi myös artikkeleja ajankohtaisista aiheista.

Kirjoittaja Suomen Laki -toimitus

Tilaa uutiskirje

Juridiikan ja talouden uutiskirje

Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.

Aiheeseen liittyvää