Lomien tasapainottelu vaatii aikaa ja suunnittelua – työnantaja, muista nämä asiat vuosilomalaista

27.06.2022 12:00

Työnantajan kannalta vuosilomalain mukaiset velvoitteet merkitsevät toiminnan suunnittelua ja sopeuttamista siten, että lomat voidaan antaa yrityksen toiminnan kannalta järkevästi ja samalla tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Vuosilomalain oikea ja varma soveltaminen on tärkeää työnantajan ja työntekijän välisen luottamuksen kannalta.

Työnantajan sel­vi­tys­vel­vol­li­suus ja työntekijöiden kuuleminen

Työnantajan on vuosilomalain mukaan selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen, kuten luottamusmiehille ja luottamusvaltuutetuille, vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Samoin työnantajan tulee varata työntekijöille mahdollisuus esittää lomatoiveet ennen loman määräämistä.

Työnantaja määrää vuosilomalain mukaan loman antamisajankohdan. Työnantajan tulee ottaa huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa.

Voiko työnantaja todeta, että vuosilomaa annettaessa viittä lomapäivää kohden kuluu myös yksi ns. lauantailomapäivä? Osa työntekijöistä haluaa pätkiä lomaa pienempiin kokonaisuuksiin, jolloin he voivat saada enemmän lomaa työpäivinä kuin ne, jotka pitävät lomansa kokonaisina viikkoina.

Tasapuolisuuden vuoksi työnantaja voi edellyttää pääsääntönä, että riippumatta lomien pitämisestä kokonaisina viikkoina tai jaettuna pienempiin kokonaisuuksiin, kaikki saavat saman verran lomaa. Tasapuolista voi olla myös se, että kaikki voivat pätkiä lomansa pienempiin osiin töiden sen salliessa, jos lopputulos on kaikkien kannalta tasapuolista. Vuosilomalain mukaan kuitenkin vain 12 arkipäivää ylittävä loma voidaan sovittaessa jakaa pienempiin osiin.

Lomapäivän käsite

Vuosilomapäiviä määrättäessä ja laskettaessa on kuitenkin otettava huomioon, että lomapäiviä ovat kaikki arkipäivät kuten myös lauantai. Lomapäiviä eivät ole sunnuntaipäivät, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä.

Kirkollisia juhlapäiviä ovat kirkkolain mukaan joulupäivä, toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä.

Näin ollen esimerkiksi pääsiäisviikolla ja juhannusviikolla lomailevalta kuluu vuosilomaa neljä päivää näillä viikoilla, jolloin viikon yhteyteen tai myöhemmin pidettäväksi jää normaaliin arkipäiväviikkoon verrattuna kaksi vuosilomapäivää.

Vuo­si­lo­ma­kir­jan­pi­to

Työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijän ansaitsemista ja pitämistä vuosilomista, vuosilomaa täydentävistä lisälomapäivistä, vuosilomapalkoista, lisävapaapäiviltä maksetuista korvauksista, lomakorvauksista ja säästövapaista.

Työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan henkilöllä on oikeus saada kirjallinen selvitys vuosilomaa ja säästövapaita koskevista vuosilomakirjanpidon merkinnöistä.

**********

Kirjoittajista:
Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.

Alma Talent Työsuhdetieto -sisältökokonaisuutta tuottavat työsuhdeasioiden ja työoikeuden parhaat asiantuntijat. Laadukas ammattikirjallisuus, pääsy ajantasaiseen lainsäädäntöön sekä keskeisten lainsäädäntömuutosten tulkinta auttavat sinua työssäsi.

Tilaa uutiskirje

Juridiikan ja talouden uutiskirje

Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.

Kirjoittaja Harri Hietala ja Keijo Kaivanto

Aiheeseen liittyvää