Selvitys tarjoaa uutta tietoa Suomeen eri syistä muuttaneiden tilanteesta työmarkkinoilla
Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman selvityksen mukaan eri perusteilla Suomeen saapuneiden työllisyysaste ja keskitulot vaihtelevat etenkin asumisen alkuvaiheessa voimakkaasti. Erot maahanmuuttajien ja suomalaistaustaisten työllisyysasteessa ja tuloissa kapenevat Suomessa asutun ajan myötä.
Selvityksen mukaan kansainvälisen suojelun, perhesiteen ja opiskelun perusteella saapuneiden sekä EU-kansalaisten työllisyys ja tulot ovat ensimmäisinä Suomessa asuttuina vuosina tyypillisesti matalia. Työluvalla tulleiden työllisyysaste ja työtulot ovat alkuvuosina puolestaan korkeat.
Ryhmien väliset erot työllisyydessä pienenevät merkittävästi Suomessa asutun ajan myötä. Kymmenen ensimmäisen Suomessa asutun vuoden aikana kansainvälisen suojelun ja perheenyhdistämisen perusteella sekä EU-maista saapuneilla työllisyys paranee, kun taas työluvalla saapuneiden työllisyys heikkenee. Kymmenen vuoden jälkeen työllisyysaste on
- työluvalla saapuneilla ja EU-kansalaisilla noin 80 prosenttia
- perheen tai opiskelun perusteella saapuneilla noin 70 prosenttia ja
- kansainvälistä suojelua saavilla noin 60 prosenttia.
Ansiotuloissa on kuitenkin huomattavia eroja vielä kymmenen Suomessa asutun vuodenkin jälkeen. Kansainvälisen suojelun perusteella Suomeen tulleiden ansiotulot ovat kymmenen vuoden oleskelun jälkeen alle puolet työluvalla tulleiden tuloista.
Saatujen tulonsiirtojen ja nettotulonsiirtojen kehitys heijastelee työllisyyden ja tulojen kehitystä. Kansainvälisen suojelun perusteella maahan saapuneet saavat varsinkin ensimmäisinä Suomen vuosinaan huomattavasti enemmän tulonsiirtoja kuin muut maahanmuuttajaryhmät. Työn ja opiskelun perusteella muuttaneiden sekä EU-kansalaisten nettotulonsiirrot asettuvat kymmenessä vuodessa suomalaistaustaisten tasolle.
Selvitys vertailee myös maahanmuuttajien työmarkkinamenestystä suomalaistaustaisiin
Työluvalla tulleiden työllisyys ja tulot ovat ensimmäisinä vuosina korkeammat kuin samanikäisillä ja samaa sukupuolta olevilla suomalaistaustaisilla samana vuonna, mutta laskevat kymmenessä vuodessa hieman suomalaistaustaisten työllisyyden ja tulojen alapuolelle.
Kymmenen vuoden asumisen jälkeen EU-kansalaisten ja opiskelijan oleskeluluvalla tulleiden keskitulot ovat reilut 80 prosenttia samanikäisten suomalaistaustaisten tuloista. Kansainvälisen suojelun sekä perheenyhdistämisen perusteella saapuneiden työtulot ovat aluksi alhaiset. Kymmenen vuoden jälkeenkin työtulot ovat vain noin puolet suomalaistaustaisten tuloista.
Selvitys tarkastelee lisäksi maahanmuuttajien osallistumista koulutukseen Suomessa sekä maastamuuttoa. Opiskeluluvalla tulleita lukuun ottamatta harva osallistuu tutkintoon johtavaan koulutukseen heti maahan saavuttuaan, mutta ensimmäisten vuosien jälkeen esimerkiksi noin 40 prosenttia kansainvälisen suojelun perusteella Suomeen tulleista osallistuu toisen asteen koulutukseen. Noin 17 prosenttia aineiston maahanmuuttajista on muuttanut maasta kymmenen vuoden kuluessa.
Selvityksen toteutti Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. Selvitys perustuu Maahanmuuttoviraston tietoihin oleskelulupapäätöksistä vuosilta 2011–2021 sekä Tilastokeskuksen laajoihin rekisteriaineistoihin.
Lähde: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.
Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.
Aiheeseen liittyvää
Puutteet koneen suojauksessa johtivat työtapaturmaan
Työtekijä putosi telineiltä – sakot työnjohtajalle
