Vastoin kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­mus­ta tehty sopimus

A:n työsopimuksessa oli kilpailukieltoehto. A oli irtisanonut työsopimuksensa ja irtisanomisajan päättymisen jälkeen aloittanut välittömästi toisen yhtiön palveluksessa. A:n entinen työnantaja B Oy vaati oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla, että A:ta kielletään sakon uhalla toimimasta toisen yhtiön palveluksessa.

Korkein oikeus katsoi, että B Oy:llä oli A:ta vastaan sellainen oikeus, joka voitiin vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:n 1–4 kohdissa tarkoitetulla ratkaisulla. Turvaamistointa koskevan vaatimuksen tutkimiselle ei siten ollut estettä. (Ään.)

Ratkaisussa on kysymys siitä, voidaanko turvaamistoimella ja siihen liitetyllä uhkasakolla estää kilpailukieltosopimuksen rikkominen ratkaisuselostuksessa kuvatulla tavalla. Tässä katsottiin, että voidaan.

Ratkaisun lopputulos edellytti kannan ottamista siihen, voidaanko yleisessä tuomioistuimessa nostaa kanne, jossa vaaditaan kilpailukieltosopimuksen vastaisesti tehdyn (toimitusjohtaja)sopimuksen kieltämistä. Tässä katsottiin, että tuollainen sopimus voidaan oikeuden päätöksellä kieltää.

Tällainen kieltomahdollisuus ei käy ilmi työsopimuslain tekstistä eikä sen perusteluista. Työsopimuslaissa kilpailukieltosopimuksen rikkomisen seuraamuksiksi on mainittu vahingonkorvaus tai sopimussakko. Korkein oikeus katsoi kilpailukieltosopimuksen vastaisen sopimuksen kieltämisen mahdollisuuden perustuvan sopimusoikeuden yleisiin periaatteisiin.

Vähemmistöön jäänyt oikeusneuvos katsoi, että mahdollisia seuraamuksia ovat vain työsopimuslaissa mainitut vahingonkorvaus tai sopimussakko ja tällöin turvaamistoimi ei ole mahdollinen.

Ratkaisu merkitsee sitä, että hakemalla turvaamistointa ja sakon uhkaa, voidaan kilpailukieltosopimusta rikkoneelle työntekijälle asettaa nopeassa menettelyssä sellainen uhkasakko, joka käytännössä pakottaa kilpailukieltosopimuksen vastaisesta työ- tai muusta sopimuksesta luopumiseen. Sellaiselle oikeudenkäynnille, jossa varsinainen kieltotuomio annettaisiin, ei siis käytännössä jää tarvetta.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.