Yt-lain so­vel­ta­mis­ky­sy­myk­siä henkilöstön edustajan puuttuessa

Yt-laissa on selvät säännökset siitä, että työnantajan on hoidettava yt-lain mukaiset velvoitteet silloinkin kun henkilöstön edustajaa ei ole. Tällöin sekä jatkuva vuoropuhelu ja muutosneuvottelut on hoidettava henkilöstön kanssa yhdessä.

Työnantaja voi myös esittää henkilöstölle, että se valitsisi edustajan tai edustajat. Edustajia voivat olla työehtosopimuksen mukainen luottamusmies, luottamusvaltuutettu tai yhteistoimintaedustaja. Edustajan valitsevat – tai jättävät valitsematta - kuitenkin työntekijät, eikä työnantaja voi tätä asiaa määrätä.

Kaikilla yli kymmenen työntekijän työpaikoilla pitää olla työsuojeluvaltuutettu. Pienemmilläkin työpaikoilla työsuojeluvaltuutettu voidaan valita. Työsuojeluvaltuutettu osallistuu yt-menettelyihin työsuojeluasioissa. Yleisimmät yt-asiat eivät ole näitä.

Yksi käytännöllinen tapa on se, että työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun yhteistoimintaedustajaksi. Kaikkien työntekijöiden pitää voida osallistua valintaan, mutta enemmistön kannatus riittää valituksi tulemiseen.

Jatkuva vuoropuhelu on toteutettava myös silloin, kun henkilöstöllä ei ole edustajaa. Laissa on kuitenkin erityissäännöksiä tämän tilanteen varalle. Ensimmäinen on se, että tällöin vuoropuhelukokousten vähimmäismäärä on yksi kerta vuodessa. Vuoropuhelun ja sen osana olevan työyhteisön kehittämissuunnitelman sisältö on sama kuin muulloinkin.

Toinen erityissäännös koskee säännöllisesti annettavia tietoja. Niiden osalta vähimmäissisältö on se, että henkilöstölle annetaan kahdesti vuodessa yhtenäinen selvitys yrityksen tai yhteisön taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, palvelu- tai muun toiminnan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät. Muiden säännöllisesti annettavien tietojen antaminen on vapaaehtoista.

Jos työntekijöillä ei ole edustajaa, käydään muutosneuvottelun niiden työntekijöiden kanssa yhdessä, joita muutosneuvottelut koskevat. Muutosneuvotteluiden sisältöön edustajan puuttuminen ei vaikuta.

Näissä tilanteissa sekä luovuttavalla että vastaanottavalla työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus henkilöstön edustajille. Nämä velvoitteet perustuvat EU:n direktiiviin ja myös säännösten oikeat tulkinnat tulevat viime kädessä Euroopan unionin tuomioistuimesta. Varmin menettely työntekijöiden edustajien puuttuessa on antaa laissa säädetyt tiedot sekä luovutettavan toiminnon että vastaanottavan toiminnon koko henkilöstölle.

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.