Johtaminen – kuka siitä vastaa?

Johtamisesta vastaavat organisaatiossa kaikki, mutta erityisesti johtajat. Jokainen tietysti johtaa omaa työtään ja on vastuussa työyhteisöstä osaltaan, mutta karu tosiasia on, että kaikki ihmiset yrityksessä eivät ole tasavertaisessa asemassa suhteessa yritykseen ja vastuuseen.

Olen pohtinut johtamisen motiivia paitsi omalla kohdallani myös lähes jokaisessa työyhteisössä, jossa olen tukenut johtajuutta.

Motiivit voivat liittyä oletettuun parempaan ansiotasoon, uralla etenemiseen, tosiasialliseen tai näennäiseen vallan kokemukseen, vaikutusmahdollisuuksien lisääntymiseen ja aika usein myös aitoon haluun luoda muille onnistumisen mahdollisuuksia ja poistaa onnistumisen esteitä.

Johtajuutta kuvataan usein positioiden kautta, etenkin hierarkkisissa organisaatioissa. Nykyään onneksi se määrittyy ennemminkin johtamiskäyttäytymisen ja jaetun johtajuuden ajatuksen kautta. Johtaminen voi olla positioon sidottua, mutta sen ei tarvitse olla.

Se, että joissain organisaatioissa on lähdetty toteuttamaan jaetun johtamisen mallia, ei tarkoita, että johtajuuteen liittyvät tekemiset olisivat organisaatioista jotenkin poistuneet.

Se on muiden tukemista ja esteiden poistamista. Vastuunkantoa ja merkityksien luomista. Sitä, että saa muut tuntemaan itsensä tärkeiksi ja arvokkaiksi. Kykyä sanoittaa yhteistä suuntaa niin, että se on kirkas ja tavoittelemisen arvoinen yhteisölle. Halua ja kykyä ottaa vastuuta yhteisöstä, ei vain itsestä. Tällaista johtajuuskäyttäytymistä voi olla henkilöllä, joka on jossain johtamispositiossa mutta ei siihen positiota läheskään aina tarvita.

Johtamisessa on aina enemmän tai vähemmän kysymys kolmesta seikasta ja siitä, miten ymmärtää näiden kolmen seikan olemassaolon ja yhteyden omaan johtamistilanteeseensa.

Ensimmäinen ulottuvuus ovat ihmiset, toinen ulottuvuus on juridinen ja kolmas on liiketoiminta tai toiminta ylipäätään.

Paitsi kysymys siitä, miksi johdan, myös kysymys siitä, missä kontekstissa johdan, on täysin keskeinen johtamisen onnistumiselle. Kontekstin ymmärtäminen liittyy johtamiseen aivan keskeisesti ja inklusiivisuuden edistäminen kussakin johtamistilanteessa ja -ympäristössä on nykymaailmassa johtajuuden isoimpia teemoja.

Johtajuus on käyttäytymistä ihmisten välillä, ei myyttinen valta-asema.

**

Outi Sivonen (YTM), teknologia-, data- ja designyritys Solitan henkilöstöjohtaja, on näkemyksellinen työkulttuurien kehittäjä ja johtaja, jolla on pitkä kokemus työyhteisöistä, niiden kehittämisestä ja ymmärtämisestä.

Lisää oivalluttavia ajatuksia hänen uutuuskirjassaan Yrityskulttuurit murroksessa – Inhimillinen työelämä ei rakennu pelkällä itseohjautuvuudella (Alma Talent, 2022).